Liiallinen happamuus pistää haiman, maksan ja muut sisäelimet vaaraan. Maksan tärkeästä tehtävästä elimistön happojen poistajana johtuen juuri maksan toiminta on erityisen tärkeää happamuuden lisääntyessä. Jos happamuus estää maksan ja haiman toimintaa veren sokeritason säätelyssä, diabetekseen sairastumisen riski kasvaa huomattavasti.
Tiedetään jo, että natriumbikarbonaatti hidastaa merkittävästi munuaissairauksien kehittymistä, mutta vain harvat ovat ymmärtäneet seurata loogista päättelyketjua johtopäätökseen, että se on myös yksi tehokkaimpia aseita diabeteksen ehkäisyyn. Tavallinen ruokasooda on yksi parhaimmista työkaluista diabeteksen ja aineenvaihduntahäiriöiden ehkäisyssä, hoidossa ja osittain myös parantamisessa. Tietenkään se ei korvaa alkaalista ruokavaliota ja vettä, mutta ruokasooda on helppo ja tehokas lääke, jota lääkärit ja potilaat voivat käyttää sisäisesti tai ulkoisesti kylpyveteen sekoitettuna.
Natriumbikarbonaattipistoksia käytetään jo hoitoina metaboliseen asidoosiin, joka voi ilmetä vakavien munuaissairauksien, hoitamattoman diabeteksen tai aineenvaihdunnan häiriön yhteydessä, joista viimeisin voi johtua sokista, vakavasta nestevajauksesta, verenkiertokoneesta tai sydänpysähdyksestä. Kuitenkin ruokasoodaa on helppoa ja turvallista käyttää kotona suun kautta tai kylpyvedessä kaikissa diabeteksen eri kehitysvaiheissa. Täyden tehon saamiseksi kannattaa sitä aina nauttia yhdessä magnesiumkloridin kanssa.
Ihmisten tavanomaisesta ruokavaliosta aiheutuu lievää kroonista metabolista asidoosia ja sen voimakkuus lisääntyy iän myötä. – Tri Lynda Frassetto
Tohtori Lynda Frassetto, Kalifornian yliopiston happo – emäs tasapainoon keskittynyt tutkija, kertoo: ”Ihmiskunta on ajettu evoluution nurkkaan. Kehomme on solutasolla kyllästetty happamalla kuonalla niin pahasti, ettei solujen haponpoisto enää toimi niin tehokkaasti kuin se on tähän asti toiminut.” Lukuisat tutkijat ja asiantuntijat, kuten Edgar Cayce, William Howard Hay, Theodore Baroody ja Robert Young, ovat yrittäneet kiinnittää huomiomme tähän ongelmaan, joka todellisuudessa tappaa ihmisiä ja aiheuttaa miljoonille tarpeetonta kärsimystä.
Filosofian ja tieteen tohtori Robert O. Young on myös naturopaatti, joka on tutkinut asiaa laajalti: ”Liiallinen happamuus on tilanne, joka heikentää koko kehon järjestelmiä. Keho joutuu happoa neutraloidakseen lainaamaan tärkeitä mineraaleja – kaliumia, kalsiumia, natriumia ja magnesiumia – elintärkeiltä elimiltä ja luustosta. Tilanne voi pitkittyessään johtaa elimien ja luuston ”rapautumiseen”, sillä hapan ympäristö kuluttaa enemmän mineraaleja. Useimmilla meistä länsimaalaisista kehon liiallinen happamuus on yleinen olotila, jota emme edes huomaa, vaikka se aiheuttaa meille jatkuvasti ongelmia. Suurin osa meistä on ajautunut tiedostamattaan myrkyttämään kehoaan happamuutta lisäävillä ruoilla ja elämäntavoilla. Olemme luoneet kehoomme ihanteelliset olosuhteet sairauksien syntymiselle ja lisääntymiselle, vaikka keholle luonnollinen ja terveellinen tila olisi tasapainossa oleva pH, joka mahdollistaisi normaalit elintoiminnot ja tehokkaamman vastuskyvyn sairauksille ja tulehduksille. Haima on yksi kehon elimistä, joka vastaa elimistömme happamuuden vähentämisestä. Jatkuva asidoosi vaikeuttaa haiman toimintaa ja johtaa mm. diabetekseen.”
Kudoksiin ja elimiin tuijottamisen sijaan kannattaa huomioida myös niitä ympäröivä neste. Solut ja elimet voivat olla vain yhtä terveitä kuin niitä ympäröivä neste. – Tri Robert O. Young
Diabeteksen lisäksi kehon happamuus voi johtaa muihinkin sairauksiin ja komplikaatioihin. Erityisesti diabeetikoilla, joilla veressä on enemmän glukoosia, joka rasittaa mm. maksan toimintaa, on enemmän hapanta kuona-ainetta poistettavana ja samalla glukoosista johtuen maksan heikompi kyky poistaa kehon myrkkyjä. Kehoon kertyvät myrkyt puolestaan lisäävät happamuutta, josta osa poistuu munuaisten kautta ja lisää diabeetikoiden riskiä munuaisten vajaatoimintaan. Glukoosi on tärkeää soluille, mutta insuliinin puutoksesta johtuen sitä ei saada toimitettua kaikille soluille tarpeellisia määriä. Happamuuden ja myrkkyjen lisääntyessä soluseinämät alkavat kovettua ja solujen toiminta heikentyy. Ensimmäisenä alkavat kuolla kauimmaiset solut, eli raajoihin voi tulla kuolioita ja tulehduksia, sekä glukoosista riippuvaiset silmän solut, eli näkökyky alkaa heikentyä.
Veren liiallinen happamuus voi hoitamattomana johtaa kasvun hidastumiseen, munuaiskiviin, luusairauksiin ja jopa munuaisvaivaan. Yleensä veren happamuutta hoidetaan suonensisäisesti tiputuksella ja suun kautta natriumbikarbonaatilla, eli ruokasoodalla, mutta tarkemmat hoitomuodot vaihtelevat asidoosin taustalla olevan syyn mukaan.
Onneksi happojen poisto kehosta auttaa elimistöä elpymään ja parantumaan sekä parantaa yleisterveyttä merkittävästi. Emäksisempi ruokavalio voi auttaa kääntämään happamuuden ja diabeteksen aiheuttamat vauriot kehossa. Tehokkaaseen happamien kuona-aineiden poistoon auttavat myös oikea yhdistelmä tuoreita kasvismehuja ja teollisten hiilihydraattien eliminointi ruokavaliosta. Parhaan kirjon vitamiineja ja hivenaineita saa lisäainevalmisteiden lisäksi spirulina-levästä, vehnänoraasta ja ohramehusta. Luonnon omat antimet ovat luonnollisesti tehokkaampia kuin teolliset valmisteet.
Alkuperäinen artikkeli: http://diabetic.imva.info/index.php/treatments/diabetes-acid-conditions-and-treatment-with-sodium-bicarbonate/ [1]