Kakkostyypin sokeritautiin sairastuneen ei kannata jäädä lääkeriippuvaiseksi terveyden menetyksen surijaksi.
Kakkostyypin diabetes on kansansairaus, joka useimmilla paranee lähes täysin poistamalla taudin syyt. Sadoilla tuhansilla syyt ovat liikkumattomuus sekä vääränlainen, usein liika ravinto. Kakkostyypin diabetes on diagnosoitu noin 250 000 suomalaisella, mutta jopa useammalla ovat luettavissa vuodet, jolloin tauti puhkeaa – nykymenolla.
Kakkostyypin diabeteksesta parantuu jopa entistä terveemmäksi, kun miettii, mistä meidät on tehty, ja palaa terveille juurilleen. Mitä se tarkoittaa?
Ihmistä ei ole tarkoitettu istumaan muutoin kuin hetken levätäkseen ja syödäkseen. Katsokaa muita nisäkkäitä; eivät ne istu kymmentä tuntia päivässä! Ihminen on alkujaan metsästäjä, joka olisi kuollut ryhdyttyään istumaan. Suomalaisista kerrotaan Tacituksen kirjoituksissa noin vuodelta 100, että myös naiset osallistuivat metsästykseen ja keräilyyn.
Kun ihminen pari tuhatta vuotta sitten istuutui syömään, hän sai suolat sekä sokerit ja samalla vitamiinit, hivenaineet ja antioksidantit erilaisista kasvinosista. Perunoita ei ollut, viljaa hyvin niukasti ja sekin vähä syötiin kuituisine kuorineen.
Tanskalaisesta suosta löytyneiden, noin 2000 vuotta vanhojen muumioiden vatsasta analysoitiin ravinto, joka muodostui ”rikkoruohoista”.
Vasta 2000-luvulla on alettu ymmärtää, että juuri ne rikkaruohot vasta terveellisiä ovatkin. Suomeen on vastikään perustettu ensimmäinen villivihannesten keruuyritys.
Alkuperäiset säilöntätavat olivat hapattaminen, käyttäminen, kuivattaminen ja talvella pakastaminen paitsi riittävän happamien marjojen kohdalla pelkkä survominen. Esimerkiksi puolukan ja karpalon erinomainen antioksidanttipitoisuus onkin ollut suomalaisille elintärkeä talvinen terveyslähde. Vahvan makuiset marjat ja yrtit maustoivat ruoan.
Kun suolaa ja sokeria alettiin saada, unohdettiin alkuperäiset maustamistavat, jotka korvattiin aivan liialla sokerilla sekä suolalla.
Voidaan jopa sanoa, että 1900-luvun keittokirja muodostui terveyden kauhistukseksi, kun erilaisten suola- ja sokeriherkkujen määrää ei enää rajoittanut rahan puute.
Kotieläimiä suomalaisilla on ollut ehkä viitisen tuhatta vuotta, joten lampaan, vuohen ja lehmänkin maito on elimistölle tuttu ravintoaine pitemmältä ajalta kuin viljat ja 1700-luvutlta Pommerista tuotu peruna, saati valkoiset vehnäjauho, riisi, pasta, sokeri ja varsinkaan näiden kovetettuun rasvaan sekoitetut teolliset yhdistelmät.
Valkoiset hiilihydraatit ja tärkkelykset ovat istumattomaan tottuneelle, vähän liikkuvalle ihmiselle tarpeettomia. Niistä nopeasti syntyvä ylimääräinen sokeri kajettuu istuessa keskivartalon sisälmysrasvaksi, joka rasittaa ja tukahduttaa terveestä aineenvaihdunnasta vastaavat sisäerityselimet.
Silloin puhutaan metabolisesta oireyhtymästä (MBO), josta ei ole pitkä matka kakkostyypin sokeritautiin eli diabetekseen, useimmiten myös sydän- ja verisuonitauteihin. Kakkostyypin diabetes puhkeaa useimmiten 40 elinvuoden jälkeen tämän vääränlaisen rasituksen seurauksena.
Noin 10 000 vuotta Suomenniemellä kasvanut kansa on muuttanut elintapansa lähes täydellisesti 1800-luvulta lähtien ja tuhonnut fyysistä kuntoaan hiljalleen etsiytyessään helppoon elämään.
Kulkutaudit kurissa pitävien lääkkeiden keksiminen 1800-ja 1900-luvulla on peittänyt alleen sen tosiasian, että elääkseen terveenä ihmisen keho välttämättä tarvitsee muutakin kuin lepoa, mitä tahansa vatsantäytettä ja lääkkeitä.
– Lääkitykset eivät lainkaan tehoa uusien kansantautiemme todelliseen syyhyn: huonoihin elintapoihin, painottavat Valtiokonttorin ylilääkäri Janne Leinonen ja Tampereen yliopiston dosentti Teppo Järvinen kannanotossaan Kansantauteja ei voida parantaa nykykeinoin (HS Vieraskynä 9.7.2011).
– Lähes yksinomaan lihavuudesta johtuvan aikuistyypin diabeteksen aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat kansallisen diabetesohjelman Dehkon selvityksen mukaan vuonna 2007 jo yli 2,6 miljardia euroa. Lääkehoitoon perustuvat sairauksien ehkäisy aiheuttaa yhteiskunnalle suunnattomat kustannukset. Lisäksi se leimaa terveitä sairaiksi ja saa heidän laiminlyömään elämäntapojensa muuttamisen tuudittamalla heidät lääkehoidon kaikkivoipuuteen.
– Nyt on syytä miettiä, miten yhteiskunta voi edistää liikuntaa, terveitä elintapoja ja inhimillisempää työelämää. Ne ovat paljon tehokkaampia keinoja kansantautien kitkemiseksi kuin kustannuksiin nähden tehottomat ja passivoivat lääkehoidot, Leinonen ja Järvinen painottavat kirjoituksessaan.
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi popsittavat statiinitkin saattavat jopa altistaa diabetekselle. Lääkäriliiton uutispalvelu Duodecim kertoi kesäkuun lopussa, että suurta statiiniannostusta yli vuoden käyttäneistä potilaista yksi viidestäsadasta sairastui diabetekseen. Käytetyt annokset olivat 80mg atorvastatiinia tai 40 mg tai 80 mg simvastatiinia. Diabetesriskin lisäksi statiinien mahdollisia haittavaikutuksia ovat mm. haimatulehdus, muistihäiriöt ja lihasvauriot.
Tieto perustuu viiteen tutkimukseen, joissa suurilla statiiniannoksilla lääkittyjä verrattiin pieniä annoksia saaviin. Tutkijoiden mielestä suurista statiiniannoksista saatavat hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin niistä aiheutuvat diabeteshaitat, mutta jokainen potilas voi myös itse päättää, miten paljon syö tällaisia lääkkeitä.
Diabetes
Diabetes on yksi merkittävimmistä kansantaudeista. Suomessa diabeetikkoja on noin 200 000 ja saman verran arvellaan olevan diagnosoimattomia diabeetikkoja.
Maailmanlaajuisesti diabetesta sairastaa lähes 250 miljoonaa aikuista, joka on noin kuusi prosenttia maailman 20–79 vuotiaista. Yleisintä diabetes on Välimeren itäisissä rantavaltioissa ja Lähi-idässä.
Vuonna 2000 diabeetikkoja oli eniten Intiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Suhteellisesti eniten diabetesta esiintyi Naurun tasavallassa, jonka 9500 asukkaasta diabetesta sairasti noin 3000.
Kakkostyypin diabetesta voi torjua painonhallinnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Vihervoittoisen ruoan on todettu vähentävän sairastumisriskiä merkittävästi.
Lähde: Wikipedia.
Alkuperäinen juttu: IkäPlus-lehti, www.karprint.fi [1]