Diabetes-tapausten määrä, erityisesti tyypin II diabeteksen, on noussut hurjasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana koko maailmassa, varsinkin korkean elintason teollisuusvaltioissa. Ihmisten eliniänodotteen kasvaessa lisääntyy myös aikuisiän tyypin II diabetes, joka kehittyy hitaasti ja puolet potilaista sairastaa sitä tietämättään.
Suurimpana syynä pidetään länsimaisen ruokavalion mukanaan tuomaa lihavuutta. Ihmisten keskipaino on noussut hälyttävästi viimeisten 50 vuoden aikana ja samalla diabetes-tapausten määrä liki 10-kertaiseksi. Yli 20-vuotiaista aikuisista jo 10 % sairastaa diabetesta ja eläkeikäisistä jo joka kolmas. Seuraavien 20 vuoden aikana odotetaan potilaiden määrän kaksinkertaistuvan. Amerikkalainen lääkäri Mary Vernon arvioi, että kolmannes tämän päivän amerikkalaisista saa diabeteksen elinaikanaan.
Lääkärit, terveysviranomaiset ja valtavirran terveysjärjestöt julistavat yksinkertaista teoriaa, jonka mukaan diabetes on sairaus, jossa keho ei pysty käsittelemään sokeria oikein. Tämä ei kuitenkaan kerro kaikkea siitä, että tavallisimmat sokerin muodot ovat myrkyllisiä ja muuttuvat sitä myrkyllisemmiksi mitä enemmän niitä kuluttaa. Diabetes ennakoi sydäntauteja ja syöpää ja on verraton ennenaikaisen kuoleman enne.
On kuitenkin olemassa lääkäreitä, jotka parantavat diabeteksen, mutta miten he sen tekevät? Nämä lääkärit ovat ymmärtäneet diabeteksen olevan klassinen tulehdussairaus, jonka on aiheuttanut yhdistelmä monista eri tekijöistä, kuten kemiallinen myrkytys, säteilyaltistus ja magnesiumin, jodin ja vetykarbonaatin puutos, jotka yhdessä hitaasti romuttavat terveyden solutasolla. Lisättynä siihen vielä tulehdus, niin haima ylirasittuu, jolloin tarvitaan insuliinia.
Liika sokeri ja nestehukka luovat tehokkaasti tulehdustiloja kehoon ja tämä johtaa pitkän ajan kuluessa pahoihin sairauksiin. Nykyään kaiken ikäiset kuluttavat sokeria enemmän ja useammissa jalostetuissa muodoissa kuin koskaan ennen. Ihmiset myrkyttävät itseään terveysviranomaisten ja ravintotieteilijöiden siunauksella, jotka eivät mitenkään vastusta runsaan hiilihydraatin ruokavaliota.
Tri Mark Hyman selittää: ”Nykyinen keskustelu mediassa glukoosi-fruktoosisiirapin (HFCS, maissisiirappi) hyödyistä (tai puuttuvista haitoista) jättää huomiotta päivänselvän faktan. Perusamerikkalainen on kasvattanut maissisiirapin vuosikulutuksen nollasta 30 kiloon (lähinnä virvoitusjuomista ja eineksistä) ja samana aikana liikalihavuus on kolminkertaistunut ja diabeteksen määrä seitsenkertaistunut. HFCS ei välttämättä ole ainoa syy, mutta riippuvuussuhde on niin ilmeinen, ettei faktaa voi ohittaa. Sokeri missä muodossa tahansa aiheuttaa ylipainoa ja sairauksia, jos sitä nautitaan farmakologisesti vaikuttavia määriä. Maissisiirappi ja ruokosokeri eivät ole biokemiallisesti identtisiä eikä elimistö käsittele niitä samalla tavalla. HFCS sisältää myrkkyjä, kuten elohopeaa, jonka pitoisuutta Elintarvike- ja lääkevirasto ei säätele tai mittaa. Riippumattomat lääketieteen ja ravintotieteen asiantuntijat eivät suosittele maissisiirapin käyttöä huolimatta maissinkasvattajien ja teollisuuden vakuutteluista. Maissisiirappi on lähes aina merkki huonolaatuisesta, köyhäravinteisesta, sairauksia aiheuttavasta teollisesta eineksestä tai ruokaa muistuttavasta materiaalista.”
Diabetes on monimutkainen sairaus
Diabetes voi olla hengenvaarallinen hoitamattomana. Se on yksi monimutkaisimmista sairauksista, joka vaikuttaa samanaikaisesti kudoksiin ja järjestelmään kokonaisvaltaisesti. Usein tilanne on jatkunut pitkään ja kehittyy hitaasti. Siksi muut komplikaatiot saattavat tulla yllätyksenä, kuten näköhäiriöt ja sokeus, sydäntaudit, kohtaukset, maksan vajaatoiminta, raajojen heikkeneminen ja amputaatio sekä hermovauriot. Diabetes voi vaikuttaa myös raskauteen ja aiheuttaa syntymävikoja ja keskenmenoja.
Kiinassa ja Japanissa suoritetuissa tutkimuksissa huomattiin eniten valkoista riisiä syövien sairastuvan diabetekseen 55 % todennäköisemmin kuin vähiten valkoista riisiä syövien. Lääketeollisuus ja terveysviranomaiset eivät halua kansan ymmärtävän, miksi valkoinen riisi voisi altistaa diabetekselle. Valkoinen riisi sisältää vain vähän magnesiumia, mutta paljon nopeasti sulavia sokereita, jotka nostavat verensokerin tasoa. Yksinkertaisten hiilihydraattien nauttiminen johtaa happojen kerääntymiseen elimistössä (veren ja kudosten pH laskee) ja tulehduksiin.
Magnesium ja diabetes
Uusi Clinical Nutrition –lehdessä julkaistu brasilialainen tutkimus havaitsi magnesiumpuutoksen olevan osatekijä tyypin II diabeteksessa, sillä se johtaa usein matalaan insuliinin tasoon ja korkeaan verensokeriin. Tumma riisi sisältää myös yksinkertaisia hiilihydraatteja, mutta magnesiumpitoisuus on säilynyt ennallaan, joten jos haluaa syödä riisiä, kannattaa valita tumma riisi ja varmistaa magnesiumin saanti.
Tutkimus osoitti, että diabeetikon kyky hallita verensokerin tasoa on sidoksissa magnesiumpitoisuuksiin, sillä kivennäisaineella on tärkeä tehtävä insuliinireseptoreissa. Eräs toinen julkaistu tutkimus vahvisti, että magnesium-lisäravinteet auttavat insuliiniresistenttiä potilasta välttämään tyypin II diabeteksen kehittymisen. Nämä tutkimukset ovat vain muutamia lukuisista tutkimuksista, jotka terveysviranomaiset ja valtavirran diabetesjärjestöt jättävät kokonaan huomiotta. He eivät edelleenkään suostu kokeilemaan potilaiden hoidossa magnesiumhoitoja ja –lisäravinteita, millä voisi olla käänteentekevä vaikutus diabeetikon elämässä.
Tutkimusten mukaan magnesiumpitoisuus seerumissa ja solujen sisällä on yhteydessä insuliiniresistenssiin, glukoosin sietokykyyn ja insuliinin tuotantoon. Magnesium parantaa insuliiniherkkyyttä, eli alentaa insuliiniresistenssiä. Ilman magnesiumia haima ei eritä tarpeeksi insuliinia ja elimistö ei reagoi tarpeeksi herkästi insuliiniin. Tämä johtaa noidankehään, jossa paheneva insuliiniresistenssi ja hupenevat magnesiumvarat aiheuttavat jatkuvaa magnesiumpuutosta ja vaarantaa kehon hiilihydraattien metabolismin, jonka entsyymeissä magnesiumilla on kriittinen rooli. Jopa 80 % tyypin II diabeetikoista kärsii magnesiuminpuutoksesta, sillä he tuhlaavat sitä muita paljon enemmän korkeiden verensokeriarvojen vuoksi.
Erityisesti diabeteksen esiasteesta kärsivät lapset tarvitsevat kipeästi magnesiumia, sillä se voi estää taudin kehittymisen aikuisiän diabetekseksi. Tutkimusten sarjassa tri L. M. Resnick osoitti, että glukoosin lisääminen vapautti magnesiumia veren punasoluista, joten hyperglykemia (korkea verensokeri) johtaa magnesiuminpuutokseen koko kehossa. Magnesiumin lisääminen parantaa insuliiniherkkyyttä ja voi alentaa triglyseridien tasoa merkittävästi.
Johtopäätös
Diabetes ei ole se toivoton sairaus, joka valtavirran lääketiede yrittää sen uskotella olevan, mutta jos seuraa heidän neuvojaan, on kohtalona varmasti pitkä ja ikävä taival sairauden parissa. Kuten kaikissa nykyajan kroonisissa sairauksissa, lääketiede ei halua lääkärien ja potilaiden ymmärtävän todellisia syitä näihin sairauksiin ja saavan oikeaa hoitoa parantuakseen, vaan he haluavat kaikkien käyttävän patenttiratkaisuja ja merkkilääkkeitä.
Tämän osoittaa selkeästi sitkeä ja itsepäinen tapa kieltäytyä ymmärtämästä ja arvostamasta halpaa ja toimivaa magnesiumia hoitokeinona – täydellisenä parannuskeinona – diabetekseen. Oma luonnollinen hoitomuotoni käsittelee diabetesta pitkälti samoin kuin syöpää, sillä molempien sairauksien perusta on sama ja siksi toinen edistää toista.
Suositukseni esidiabetekseen, metaboliseen oireyhtymään ja tyypin I ja II diabetekseen:
1) Magnesiumin saantia on lisättävä välittömästi, mieluiten öljyllä ihon läpi runsaasti päivittäin. Kylpyveteen tai jalkakylpyyn voi myös lisätä magnesiumhiutaleita. Hoitoa kannattaa jatkaa ainakin 2 – 3 kuukautta, ellei kärsi maksan vajaatoiminnasta, jolloin pitää varmistaa, ettei elimistöön keräänny liikaa magnesiumia.
2) Jodia suun kautta, jotta elimistön jodipitoisuus on vähintään normaali. Kannattaa harkita myös jodin runsaampaa käyttöä, sillä se alentaa insuliiniresistenssiä ja auttaa sienten, bakteerien ja virusten aiheuttamissa infektioissa, jotka voivat edistää diabetesta, aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja vahingoittaa haiman beetasoluja.
3) Antibioottien käyttöä kannattaa välttää, sillä ne voivat altistaa diabetekselle.
4) Kehon alkaloimiseksi voi käyttää vetykarbonaattia. Annostusta muutetaan edellisen päivän pH-arvon mukaan, tavoitteena pitää syljen pH 7,3 – 7,4. Alle 60-vuotiaille korkeintaan 2 rkl päivässä ja yli 60-vuotiaille 1 rkl päivässä. Kylpyveteen voi käyttää puoli kiloa ruokasoodaa vähintään kerran viikossa kehon puhdistamiseksi ympäristömyrkyistä.
5) Ruokavaliomuutokset ovat välttämättömiä painon pudottamiseksi ja diabeteksen hillitsemiseksi. Karppauksessa, eli vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa, sokereiden päiväannokseksi suositellaan alle 30 g/päivä. Aiheesta löytyy useita kirjoja myös diabeteksen näkökulmasta.
6) Ruokavalioon tulee lisätä spirulina, joka on todellinen superfood. Siinä on runsaasti proteiinia ja ravintoaineita, aminohappoja ja antioksidantteja. Diabeetikon tulisi nauttia vähintään 2 g päivässä ja mieluiten 10 g päivässä auttaakseen verensokerin hillintää, painon pudotusta, kolesterolin alentamista ja estämään diabeteksen komplikaatioita.
7) Tulehdukset ovat merkittävä tekijä useissa metabolisen oireyhtymän kaltaisissa sairauksissa, kuten tyypin II diabetes, liikalihavuus ja sydäntaudit. Kannabinoidit voivat vähentää tulehduksia ja niitä tulisi hankkia lääkkeeksi, jos ne vain ovat laillisia. Ainakin Yhdysvalloissa ja muuallakin on lääkityksenä laillisesti saatavilla hamppuöljystä tehdyt Dixie X-tuotteet.
8) Muita diabeetikolle suositeltavia lisäravinteita ovat alfalipoiinihappo, C-vitamiini, D3-vitamiini auringosta tai lisäravinteena, benfotiamiini, kromi, Gymnema Sylvestre-kasvi, karvaskurkku, rohtosarviapila, ginseng ja gammalinoleenihappo, jota löytyy runsaasti myös spirulinasta.
Myös D3-vitamiini ja auringonvalo ovat tärkeitä kaikille diabeetikoille.
Alkuperäinen artikkeli: http://blog.imva.info/medicine/diabetic-epidemic-rising-dramatically/ [1]