"Elämme pelossa, emme demokratiassa. Eliitti pelkää kansaa, minkä vuoksi se on säätänyt mielipidelakeja pelotellakseen kansaa. Siksi yhä harvempi uskaltaa kertoa todellisista mielipiteistään."

Ursula Haverbeck Dortmundin tuomioistuimessa 2007.

Clean Break -raportti – eräs selitys Lähi-idän konflikteihin?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,27
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Vuonna 1996 joukko pääosin juutalaisia uuskonservatiiveja kokoontui laatimaan suuntaviivoja Israelin ulkopolitiikalle uuden pääministerin, Benjamin Netanjahun, valtakautta varten. Washington DC:ssä toimistoa pitävä tutkimuslaitos Institute for Advanced Strategic and Political Studies julkaisi keskustelujensa pohjalta raportin ”A Clean Break – A New Strategy for Securing the Realm”.

Keskusteluihin ja raportin laadintaan osallistuivat muun muassa Richard Perle, James Colbert, Charles Fairbanks Jr., Douglas Feith, Robert Loewenberg sekä David ja Meyrav Wurmser. Monet samoista henkilöistä olivat myöhemmin lobbaamassa Bushin hallintoa Irakin sotaan. Vaikkei Netanjahu ole julkisesti puoltanut raportin näkemyksiä, on sillä hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä Lähi-idän poliittisessa tilanteessa tapahtuneeseen kehitykseen 2000-luvulla.

Raportissa halutaan viedä Israelia aiempaa enemmän voimapoliittisen ajattelun tielle. Otsikko viittaakin siihen, että raportin mukaan aiempaan politiikkaan nähden tarvitaan selvä ero kohti aggressiivisempaa politiikkaa. Tämä lienee ymmärrettävissä sitä taustaa vasten, että juuri oli solmittu Oslon sopimukset, joissa Israelin joukot joutuivat jossain määrin perääntymään. Tämä puolestaan ei tyydyttänyt kovempaa linjaa kannattavia uuskonservatiiveja.

Linjan mukaan Israelin ei tulisi ainoastaan torjua vastustajiaan, vaan voittaa ne. Siinä kannatetaan suoraan Lähi-itään hajota ja hallitse -politiikkaa, jossa ei yritetäkään tehdä rauhaa yhtenäisen arabimaailman kanssa, vaan etsitään näiden välisiä ristiriitoja ja hyödynnetään niitä. Liittolaisina nähdään maita kuten Turkki ja Jordania, kun taas Saddam Husseinin Irak ja Bashar al-Assadin Syyria nähdään esteinä ja tahoina, jotka olisi Israelin kannalta paras syrjäyttää.

Palestiinalaispoika pitää tiukasti kiinni ensihoitajan puserosta.

Palestiinalaispoika pitää tiukasti kiinni ensihoitajan puserosta.

Palestiinan osalta raportissa esitetään tavoitteiksi ”tukea oikeutta kuumaan takaa-ajoon Palestiinan alueilla” ja ”ylläpitää vaihtoehtoja Jasser Arafatin yksipuoliselle otteelle Palestiinasta”. Nämä tavoitteet eivät osoita kunnioitusta Palestiinan valtionrajoja tai poliittista itsenäisyyttä kohtaan, vaan ne julistavat suoraan pyrkimystä muokata toisen maan sisäistä hallintoa haluttuun suuntaan. Raportissa halutaan Israelin irtisanoutuvan Oslon sopimuksista, jos Palestiinan ei katsota sitä noudattavan.

Sopimuksista ja rauhanprosessista huolimatta siirtokuntien rakentelu palestiinalaisille sopimuksissa kuuluville alueille on edennyt. Netanjahu on kommentoinut Oslon sopimusprosessia Hebronin vuoden 1997 sopimuksen osalta siten, että allekirjoituksen ehtona oli tiettyjen sotilaallisten kohteiden poistaminen Israelin joukkojen vetäytymisvaatimusten listalta. ”Miksi tämä on tärkeää? Koska tuosta hetkestä lähtien olin pysäyttänyt Oslon sopimukset”, Netanjahu kehuu ja lisää: ”Tiedän, mikä Amerikka on. Amerikka on jotain, jota on helppo liikutella.” [1]

Husseinin syrjäyttäminen vallasta esitetään raportissa sekä itsessään tärkeänä strategisena tavoitteena että keinona torjua myös Syyrian tavoitteita tällä suunnalla. Sittemmin vuonna 2003 alkaneessa Irakin sodassa USA:n johtama liittouma toteutti tämän Israelin strategisen tavoitteen verukkeinaan joukkotuhoaseiden etsiminen ja Husseinin muodostama ”uhka” USA:lle.

uk_syyrian_kapinalliset_teloittivat

Syyriaan suhtaudutaan raportissa erityisen vihamielisesti. Siinä esitetään, että Israelin tulisi osoittaa Syyrialle, ettei se ole turvassa Israelin proxy-joukoilta. Raportin mukaan Israelin tulisi myös iskeä syyrialaisia sotilaskohteita vastaan Libanonissa, ja mikäli se ei riitä, myös Syyriassa. Toteutunut kehitys näyttää tässäkin suhteessa Israelille valoisalta: Israelin strategiset viholliset Syyria ja al-Assadin hallinto saavat taistella Syyriasta raa’assa sisällissodassa. Vuonna 2015 Israelin silloinen puolustusministeri Moshe Ya’alon näkikin Israelin kannalta Islamilaisen valtion olevan parempi hallitsija Syyrialle kuin al-Assadin hallinto. [2]

John Mearsheimerin ja Stephen Waltin artikkelissa ”The Israel Lobby” todetaan, että useat raportin kirjoittajat, kuten Perle ja Feith, vaikuttivat myöhemmin siihen, että USA saatiin Clean Breakin tavoitteiden taakse, esimerkiksi Husseinin kaatamiseen Irakin sodassa. Israel ei kuitenkaan tähän konfliktiin osallistunut suoranaisen avun kautta.

Tänä päivänä USA ja muut länsimaat ovat joutuneet sotkeutumaan Lähi-idässä konflikteihin, jotka eivät palvele näiden omia intressejä. Kyseiset konfliktit ovat yhtenä syynä Eurooppaan virtaavaan kansainvaellukseen. Eräs argumentti Israelin tukemiselle on, että se on lännen liittolainen Lähi-idän konfliktissa. Tämän argumentin esittäjiltä voisi kysyä, olisiko koko konfliktia edes ilman Israelia, ja vaikka olisikin, onko Israel hyvä ja luotettava liittolainen?

Israelia on perusteltu kylmän sodan aikana vastavoimana Neuvostoliitolle ja sen tukemille arabivaltioille, mutta toisaalta Israelin tukeminen suututtaa alueen muita kansoja ja ruokkii länsivastaisuutta vaikeuttaen liittolaisten hankkimista. Eurooppalaiset valtiot joutuvat kantamaan konfliktista sekä sotilaallista vastuuta että pakolaistaakkaa, kun taas Israel ei pakolaisia ota ja keskittyy tiukasti omiin konflikteihinsa juuri liittolaisiaan tukematta. Israelin mittava tukeminen ei varmasti ole ollut USA:n ja eurooppalaisten valtioiden rahojen järkevää käyttöä. Omalta osaltaan se myös kertoo, kenellä todellinen valta länsimaissa on.

Yksi raportti itsessään ei ole kokonaisvaltainen selitys Lähi-idän geopolitiikkaan, mutta se antaa tietoa vahvan Israel-lobbyn tavoitteista ja strategisista näkemyksistä alueen tilanteeseen. Tavoitteiden toteutuminen kertoo myös kyseisten henkilöiden vaikutusvallasta. Kokonaisvaltaisempaa selitystä voisi hakea juutalaisten merkittävästä asemasta mediassa, ajatushautomoissa, politiikassa ja rahamaailmassa erityisesti USA:ssa ja länsimaissa yleensä. Raha ja valta kulkevat käsi kädessä.

[1] http://www.haaretz.com/tricky-bibi-1.302053
[2] http://www.timesofisrael.com/yaalon-i-would-prefer-islamic-state-to-iran-in-syria/

 

Julkaistu alunperin Kansallisessa Vastarinnassa.

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

3 Kommentit

  1. RasistiReppana

    USA:ssa vaikuttava ’Israel Lobby’ ei ole välttämättä mikään yhtenäinen liike, vaan Lobby jakautuu sekä hallintoa ja finanssieliittiä lähellä olevaan neo-konservatiiviseen haaran että kristillistä sionismia/Israel-myönteisyyttä harrastavaan ’teekutsu’ -lobbyyn. Neocon-lobby on mielestäni onnistunut jallittamaan sekä Israelin hallinnon että teekutsu-lobbyn Lähi-Idän hajoita-ja-hallitse -politiikkaan mukaan. Tätä temppua vahvisti erityisesti vuoden 2001 New York:in terrori-isku, joka saattoi olla osa laajempaa suunnitelmaa saada USA täysillä mukaan neocon-poliitikkojen suunnitelmiin. Em. lobbyjen erihenkisyydestä todistaa se, että niiden edustajat alkavat olla USA:ssa kovissa riidoissa keskenään. Tämä jako heijastuu myös USA:n presidentinvaaleihin.

    Valtioiden (tai kansojen) demonisointi on usein silkkaa typeryyttä, jos ei oteta huomioon niissä vaikuttavien keskenään hyvinkin erimielisten ryhmien roolia valtioiden toimissa. Tässä artikkelissa ei onneksi sorruttu kovin pahasti siihen, vaan nimettiin vastuulliset ryhmät.

    (4)(0)
    • Olen eri mieltä siitä että valtioiden ja kansojen demonisointi olisi typeryyttä.

      Esimerkiksi yksinomaan vain ja ainoastaan juutalaisten perustama ja hallitsema Neuvostoliitto oli saatanallisin valtio ihmiskunnan historiassa (ja sanon näin ateistina!), eikä Maon aikainen Kiina juurikaan jäänyt pirullisuudessa jälkeen — Maon Kiinahan rakennettiin pääasiassa NL:sta haettujen oppien varaan vähäisillä omilla
      (kungfutselaisilla) mausteilla pehmennettynä.

      Ja noiden valtioiden saatanallisuus johtui juutalaisista, joiden saatanallisuus johtuu heidän ”pyhistä” kirjoistaan Talmud etunenässä, jotka kirjoina on suunniteltu niin, että ne muovaavat lukijoistaan siis juutalaisista, empatiattomia ryhmistisiä oppositionaalisia narsistisia psykopaatteja — siis viheliäisimpiä ihmisluonteita joita maa päällään kantaa, siis todellisia piruja ihmisiksi.
      Väittäkää vapaasti vastaan jos pystytte. Kukaan rehellinen ei pysty. Sen kun syytätte minua antisemitistiksi: kuin vettä hanhen selkään. Faarao Merneptah kun hävitti Jaakob Israelin siemenen sukupuuttoon jo 1207 eaa. jonka jälkeen kanaanilaisten jalkavaimoikseen ottamat israelilaistytöt jälleensynnyttivät Israelin 1207 – 1050 kanaanilaiseksi, puhumattakaan siitä että 740 jaa kasaarit valitsivat valtionuskonnokseen juutalaisuuden josta sai alkunsa askenazismi. Mikään kansa näistä ei ole koskaan ollut seemiläinen: ei kanaanilaiset, ei kasaarit, ei edes israelilaiset itse jotka olivat elaimilais-dravidilaisia Intian Keralasta. Israelilaiset vain omaksuivat seemiläisen kielen Lähi-idässä.
      Keralasta 2004 eaa. tullessaan Abrahamin esi-isät toivat Elamiin (Susa) myös ylijumalansa Shivan palvonnan. Vaikka internetissä Shivaa esitetään kiiltokuvissa hyväntahtoisena, siunaavana ja suojelevana, tosiasiassa Shiva on Intian Janus (Musta Aurinko, ukkosen, kuun, tuhon ja kaaoksen jumala), jonka opeista on lähtöisin nykyään mm. vapaamuurareiden viljelemä Luova Tuho ja Ordo ab Chao -filosofia.
      Ja kertaan sen mitä sanoin jo aiemmin: kristityiksi kirkkoisiksi kääntyneet juutalaiset rabbit keittivät Kristinopin dogmatiikan kasaan Nikeasta 325 jaa. alkaneissa kiskolliskokouksissa eli heti sen jälkeen, kun juutalaiset rabbit olivat keitettäneet Talmudin kasaan 200 – 300 jaa. Näin juutalaiset rabbit ovat kirjoittaneet ja editoineet sekä Vanhan Testamentin että Uuden Testamentin Talmudin shivalaisessa saatanallisessa hengessä. Kannattaa muistaa että Talmudin mukaan goyimeille (eikä varsinkaan kristityille goyimeille) saa ilmaista yhtään totuuden sanaa, paitsi vain silloin kun totuus vahingoittaa yksinomaan goyimeita.
      Siksi juutalaisten rabbien kääntymys kristillisiksi kirkkoisiksi ei ollut aito kääntymys, vaan false flag -operaatio kristinopin alkuseurakunnan tuhoamiseksi kehtoonsa.
      Syynä oli kaikissa kulttuureissa ympäri maapallon ilmennyt iankaikkinen raaka valtataistelu ukkosenkultin ja auringonkultin välillä.
      Tämän todistaa se miten rabbi-kirkkoisät väärensivät Jeesuksen oman epäjumalansa Shivan (aka YHVHin) pojaksi. Jeesus ei ollut YHVHin (Jehovahin, Jahven) poika vaan foinikialaisen auringonjumalan El poika. Egyptiläiset tunsivat Elin nimellä Amen-Ra. Ra-El oli auringonjumala — intialaisten Vishnu. Jeesus oli foinikialaisten Eshmun aka Ecooc aka Baal Esus aka Ballaji eli yksi Vishnun pienemmistä avatareista.
      Juutalaiset ovat epäjumalansa Shivan eli Saatanan valittu kansa, joten mieletäni tämä jos mikä oikeuttaa heidän ja heidän valtionsa Israelin demonisoinnin.
      Ja tämän sanon ateistina,

      (5)(3)
  2. Pekka Tiilikatto

    Juutalaiseen agendaan kuuluu pilkkoa arabivaltiot pieniksi silppuvaltioiksi nukkehallitsijoineen, lopputuloksena 22 erilaista arabivaltiota, joista ei yksin ole vastusta kenellekään?

    http://www.japantimes.co.jp/opinion/2016/03/02/commentary/world-commentary/west-always-keen-divide-arabs/

    http://thisiszionism.blogspot.fi/2013/07/the-zionist-plan-to-divide-arab-states.html

    http://www.freearabvoice.org/ZionistConspiracy_DivideTheArabWorld.htm

    Hajoita ja hallitse. Saddam Hussein ja Libyan Muammar Gaddafi ajoivat läpi ideaa arabivaltojen yhdistymisestä, mutta sitähän ei sallita.

    https://spingolaspeaks.net/2016/08/13/buthaina-neveln-dr-tarek-farag/

    (5)(0)

Jätä vastaus Pekka Tiilikatto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*