"Ne harvat, jotka tietävät totuuden pankkijärjestelmästä, ovat joko täysin riippuvaisia siitä tai janoavat sen mahdollistamia voittoja. Tämä ryhmä ei siis tule vastustamaan sen vääryyksiä. Sitten on suuri enemmistö, joka ei kykene alkuunkaan ymmärtämään koko talousjärjestelmää. Heistä tehdään maksumiehiä ilman, että he edes tietävät sitä."

Rotschildin veljekset Lontoossa

Berksonin C-hepatiittitutkimus

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Seuraava artikkeli on amerikkalaisen lääkärin, Burton Berksonin käsialaa. Vakuuttavasta ansioluettelosta ja tämän suppean tutkimuksen tarjoamasta tiedosta huolimatta hänen tutkimustuloksiaan ei ole julkaistu amerikkalaisissa lääketieteen julkaisuissa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin saksalaisessa lääketieteellisessä julkaisussa nimeltään Medizinische Klinik.

[Alla artikkeli siinä muodossa kuin se julkaistiin saksalaisessa Medizinishche Klinik -julkaisussa.]

Tuoreen artikkelin mukaan C-hepatiittitartunnan vuoksi maksansiirtoa tarvitsevien aikuisten määrä tulee räjähtämään käsiin seuraavan 20 vuoden aikana [11]. Sairaus tappaa vuosittain noin 10 000 amerikkalaista. Kuolemantapausten määrän arvioidaan kasvavan kohonneen tartuntariskin ja siitä seuraavan kirroosin, porttilaskimon korkean paineen, trombosytopenian, laskimolaajentumien vuodon ja maksasyövän vuoksi. Viisi vuotta sitten 20 % näistä C-hepatiittipotilaista jonotti maksansiirtoleikkaukseen. Nykyään luku on kasvanut noin 50 prosenttiin.

Noin 4 miljoonalla amerikkalaisella on C-hepatiittitartunta ja monien heistä on arvioitu tarvitsevan maksansiirtoleikkausta. Hintava toimenpide maksaa karkeasti arvioiden 300 000 dollaria ensimmäisen 3 kuukauden aikana, minkä lisäksi operaatio voi olla kivulias ja heikentää toimintakykyä. Tähän päälle tulevat tuhansien dollarien hyljinnänestolääkkeet ja säännöllisistä tarkastuskäynneistä koituneet kustannukset. Toki osa tarvitsee oikeasti maksansiirtoleikkausta, mutta kuten tutkimuksen tekijä uskoo, monissa tapauksissa tehokkaita vaihtoehtohoitoja olisi olemassa.

On monia tapauksia joissa perinteisempää hoitoa kaipaavat potilaat, joilla on etenevä C-hepatiitti, ottavat yhteyttä klinikkaamme. Näitä potilaita hoidetaan ohjelmalla jossa käytetään alfalipoiinihapon, silimariinin ja seleenin yhdistelmää. Suurin osa potilaista toipuu nopeasti, mutta osalla on haasteita noudattaa terveellistä ravinto- ja elämäntapaohjelmaa, tai heidän sairautensa on edennyt niin pitkälle että he joutuvat menemään maksansiirtoleikkaukseen. Tässä tutkimuksessa esitellään 3 potilaan tapaushistoriat.

Tiivistelmä

Taustaa: Yhä useammat täysikäiset tarvitsevat maksansiirtoa C-hepatiitin vuoksi, ja viime vuosina määrä on noussut nopeasti. Krooniseen C-hepatiittiin ei ole olemassa luotettavaa ja tehokasta hoitoa, koska interferonit ja antiviraalit toimivat alle 30 % tapauksista, ja maksansiirtoleikkaus on pitkällä tähtäimellä epävarma menetelmä. Tämä johtuu siitä että ajan kuluessa jäljelle jääneet C-hepatiittivirukset tartuttavat uuden maksan. Lisäksi maksansiirto voi olla kivulias, toimintakykyä heikentävä ja äärimmäisen kallis operaatio.

Hoito-ohjelma: Berkson kertoo edullisesta ja toimivasta hoito-ohjelmasta, jolla hoidettiin 3 potilasta, joilla oli kirroosi, porttilaskimon kohonnut paine ja laskimolaajentumia ruokatorvessa, jotka johtuivat C-hepatiittitartunnasta. Tämä tehokas ja perinteinen kuuri yhdistää 3 voimakasta antioksidanttia (alfalipoiinihappo [tioktiinihappo], silimariini ja seleeni) joilla on antiviraalisia, vapaita radikaaleja sammuttavia ja vastustuskykyä tehostavia vaikutuksia.

Johtopäätös: Krooniseen C-hepatiittiin ei ole yleisesti käytössä olevia ja tehokkaita hoitoja. Interferonit ja antiviraalit toimivat alle 30 % tapauksissa ja jäljelle jääneiden virusten vuoksi yleensä uusi maksa saa tartunnan. Alfalipoiinihapon, silimariinin ja seleenin kolmoisantioksidanttiyhdistelmä valittiin C-hepatiitin perinteiseen hoitoon koska nämä yhdisteet suojaavat maksaa vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta, nostavat elimistön omien antioksidanttien tasoja ja häiritsevät virusten lisääntymistä. Tässä tutkimuksessa tarkastellut 3 potilasta noudattivat kolmoisantioksidanttiohjelmaa ja toipuivat nopeasti ja heidän laboratorioarvonsa paranivat merkittävästi. Lisäksi maksansiirrolta vältyttiin ja potilaat kykenevät käymään töissä, suoriutuvat arkielämästä ja tuntevat itsensä terveiksi. Berkson suosii perinteisempää lähestymistapaa C-hepatiitin hoidossa, joka maksaa huomattavasti vähemmän. Tässä tutkimuksessa käytetty kolmoisantioksidanttiterapia maksaa alle 2000 dollaria vuodessa verrattuna maksansiirtoleikkaukseen, joka maksaa yli 300 000 dollariin vuodessa. Olisi aiheellista harkita perinteisen kolmoisantioksidanttihoidon käyttöä ennen maksansiirtoleikkaukseen liittyvän arvioinnin suorittamista tai arviointiprosessin aikana. Maksansiirtoleikkaus voidaan välttää jos potilaan tila paranee merkittävästi.

Taustaa: Yli 20 vuotta sitten kun Berkson suoritti lääketieteen ja patologian opintoja kahdessa sairaalassa Clevelandissa, Ohiossa, hänelle ohjattiin 6 kriittistä potilasta, jotka kärsivät akuutista maksanekroosista joka johtui sienimyrkytyksestä. Hän määräsi tioktiinihappoa (alfalipoiinihappo, ALA) ja injektoi tätä antioksidanttilääkettä potilaisiin. Vakavasta sairaudesta huolimatta potilaat toipuivat nopeasti, mikä havaittiin mittaamalla laboratorioarvoja ja kliinisiä parametreja. Tri Fred Bartter (Kansallisen terveysinstituutin Korkean verenpaineen ja endokrinologian yksikön päällikkö) ja Berkson yllättyivät havainnoistaan ja hoitivat muitakin sienimyrkytyspotilaita. Vuosien kuluessa Berkson hoiti ALA:lla muita potilaita joilla oli muita sairauksia ja havaitsi vastaavanlaisia tuloksia. Berkson oli vastikään lisännyt silimariinin ja seleenin osaksi hoitoa. Tässä tutkimuksessa hän kertoo kolmoisantioksidanttihoidon käytöstä osana kolmen kroonista C-hepatiittia sairastavan potilaan hoitoa.

Potilaat ja menetelmä: tässä tutkimuksessa käytetyt 3 perusantioksidanttia olivat alfalipoiinihappo (tioktiinihappo), silimariini ja seleeni (seleenimetioniini). Alfalipoiinihappo oli Asta Medican valmistamaa. Silimariini oli Now Foodsin, ja seleeni Metabolic Maintenance Products Inc:n.

Mainitut 3 potilasta valittiin sattumanvaraisesti ryhmästä, joka koostui noin viidestäkymmenestä kroonista C-hepatiittia sairastavasta, jotka olivat Integrative Medical Center of New Mexico –keskuksen potilaita. Heistä jokaiselle annettiin 600 mg alfalipoiinihappoa päivässä kahteen 300 mg annokseen jaettuna. Silimariiniannos oli 900 mg päivässä kolmeen osaan jaettuna. Selenometioniiniannos oli 400 mcg jaettuna kahteen 200 mcg annokseen.

Koska alfalipoiinihappo kuluttaa joitakin B-vitamiineja, potilaille määrättiin kaksi B-100-kapselia päivässä. Lisäksi kaikki potilaat saivat 1000-6000 mg C-vitamiinia, 400 IU:ta E-vitamiinia ja mineraalilisää. Lisäksi potilaita pyydettiin noudattamaan päivittäistä ruokavaliota, johon kuului vähintään 6 annosta tuoreita kasviksia ja hedelmiä, korkeintaan 115 grammaa lihaa per ateria ja 8 lasillista tuoretta vettä. Potilaita kehotettiin lievittämään stressitasoja ja noudattamaan kunto-ohjelmaa, johon kuului vähintään yksi 1,6 kilometrin kävelylenkki kolme kertaa viikossa.

Potilaat noudattivat ravintolisäohjelmaa tarkasti, mutta ei ole tietoa noudatettiinko muita ohjeita tunnollisesti.

Tapaustutkimukset:

Potilas 1

Rouva M.P on 57-vuotias nainen, joka sai C-hepatiitin 10 vuotta sitten verensiirrossa leikkauksen aikana. Tuolloin hän ei noudattanut terveellistä ruokavaliota tai elämäntapaa. Noin viisi vuotta sitten hän oli usein uupunut ja pahoinvoiva, ja hänellä diagnosoitiin ei-A- ja ei-B-hepatiitti. Häntä hoidettiin koululääketieteellisin menetelmin, ja hänen tila heikkeni jatkuvasti. Noin 3 vuotta sitten hänellä diagnosoitiin kroonisesta C-hepatiitista johtuva kirroosi, porttilaskimon hypertensio, suonikohjuja ruokatorvessa ja trombosytopenia ja häntä hoidettiin steroideilla ja interferoneilla. Hänen tilansa ei parantunut. Hänen (alfafetoproteiini) AFP-tasonsa kohosivat (16,1) ja maksaan oli kasvanut kudosta. Rouva M.P:lle kerrottiin että kudos oli todennäköisesti syöpäkasvain ja että tilanne oli toivoton.

Rouva M.P saapui vastaanotollemme viime vuonna. Hän oli väsynyt, voimaton, kalpea ja hänen vatsansa oli valtavan kokoinen. Vatsan turpoaminen johtui askiitista. Hänelle määrättiin furosemidiä (40 mg) ja kaliumkloridia (10 mg) ja kehotettiin noudattamaan tasapainoista ruokavaliota ja kokonaisvaltaista elämäntapaa. Nesteen määrä pieneni lähes 23 kiloa kuukauden aikana. Rouva M.P:tä hoidettiin 600 mg suun kautta nautittavaa alfalipoiinihappoa kahteen (300 mg) annokseen jaettuna, 900 mg silimariinia kolmeen (300 mg) annokseen jaettuna ja 400 mg seleeniä päivässä. Korkealaatuinen B-vitamiinivalmiste otettiin osaksi ruokavaliota koska alfalipoiinihappo kuluttaa kehon tiamiini, biotiini ja muiden B-vitamiinien varastoja. Hänelle määrättiin myös riittävä määrä C-vitamiinia (2000 mg), E-vitamiinia (800 IU), koentsyymi Q10:tä (300 mg) ja muita perusmineraaliravintolisiä. Kuvaajat 1 ja 2 osoittavat suotuisia muutoksia hänen ALT-tasoissaan ja hänen AFP-tasoissaan. Nykyään rouva M.P tekee 8-tuntista työpäivää, voi hyvin, näyttää hyvältä eikä ole väsynyt. Hänessä ei näy merkkiäkään vakavan kroonisen C-hepatiitti-infektion oireista.

Potilas 2

Rouva P.P on 49-vuotias nainen, joka sai C-hepatiittitartunnan verensiirrossa traumaleikkauksen yhteydessä yli 10 vuotta sitten. Leikkauksen aikana hänen pernansa poistettiin koska se oli revennyt. Noin 3 vuotta sitten otetussa maksan koepalassa havaittiin merkkejä keskivaikeasta kirroosista ja aktiivisesta tulehduksesta. Sairauden seurauksena rouva P.P:n porttilaskimon paine kohosi ja ruokatorveen kehittyi laskimolaajentumia. Hänelle ei missään vaiheessa kehittynyt trombosytopeniaa pernanpoistoleikkauksen vuoksi, eikä hänen AFG-arvonsa kohonneet. Rouva P.P:tä hoidettiin interferonihoidoilla, mutta tyydyttäviä tuloksia ei saatu. Hänelle kerrottiin että hänen tilansa oli toivoton ja että maksansiirto oli hänen ainoa vaihtoehtonsa. Hänen terveytensä jatkoi heikkenemistään ja hän saapui vastaanotollemme kärsien väsymyksestä, ahdistuksesta ja unettomuudesta.

Rouva P.P:lle määrättiin 600 mg alfalipoiinihappoa päivittäin kahteen (300 mg) annokseen jaettuna. Sen lisäksi määrättiin silimariinia (900 mg/päivä) ja seleeniä (400 ug/päivä). Ahdistuksen ja unettomuuden torjumiseksi määrättiin 0,5 alpratsolaami tarvittaessa nukkumaanmenoaikaan. Rouva P.P asetettiin noudattamaan tasapainoista ruokavalio- ja elämäntapaohjelmaa, ja hänen terveytensä palasi 7 kuukaudessa. Kuvaajat 3-5 osoittavat että ALT-tasoissa sekä virusten ja verihiutaleiden määrässä tapahtui suotuisia muutoksia. Nykyään hän voi erinomaisesti ja tekee vaativaa työtä ja urheilee vailla väsymystä tai minkäänlaisia muita vakavan sairauden merkkejä.

Potilas 3

Rouva L.M on 35-vuotias kolmen lapsen äiti, jolle kehittyi hepatiitti synnytyksen yhteydessä suoritetun verensiirron jälkeen 15 vuotta sitten. Kolme vuotta sitten hän sairastui ja hänellä diagnosoitiin maksakirroosi, porttilaskimon korkea paine ja laskimolaajentumia kurkkutorvessa. Porttilaskimon korkean paineen seurauksena hänelle kehittyi suurentunut perna ja trombosytopenia. Rouva L.M:n hepatologi lähetti hänet yliopiston sairaalaan maksansiirtoarviointia varten. Saapuessaan vastaanotollemme hän oli ahdistunut, väsynyt ja kalpea ja valitti jatkuvista kivuista maksan ja pernan alueella. Rouva L:n paastoverensokeri oli 300 mg/dl korvilla. Hänellä ei ollut hyperglykemiaa ennen C-hepatiittitartuntaa. Rouva L.M halusi kokeilla perinteisempiä hoitomenetelmiä ennen maksansiirtoleikkausta.

Rouva L.M:lle määrättiin alfalipoiinihappoa (600 mg/päivä), silimariinia (900 mg/päivä) ja seleeniä (400 ug) päivässä muiden täydentävien ravintolisien ohella. Häntä kehotettiin noudattamaan terveellistä elämäntapaohjelmaa, johon kuului 2000 kalorin diabetesruokavalio. Kahdessa viikossa hän alkoi voida paljon paremmin ja toipui nopeasti. Hänen verensokerinsa asetti normaaleihin viitearvoihin ja maksan ja pernan kivut hävisivät. Hänen elinvoimaisuutensa palasi ja hän kykeni tekemään työtään kotivaimona. Hän palasi lukioon seuraavana syksynä, ja hänen keskiarvonsa oli 3.8 (A). Kuvaajat 6 ja 7 kuvasivat suotuisaa kehitystä.

Pohdintaa

Alfalipoiinihappo

Alfalipoiinihappo (ALA) on pieni orgaaninen molekyyli, jossa on disulfidisidos. Se on huippuantioksidantti, joka liukenee sekä veteen että rasvaan. ALA on asetyylikoentsyymi-A:n tuotannolle tärkeä koentsyymi. Pelkistetyssä muodossaan dihydrolipoiinihappo (DHLA) on elektronin luovuttaja, joka kierrättää muita perusantioksidantteja (C-vitamiini, E-vitamiini ja glutationi). ALA ja DHLA ovat huipputehokkaita vapaiden radikaalien sieppaajia itsessään sillä ne neutraloivat peroksyyliradikaaleja [36], hydroksyyliradikaaleja [39] ja singlettihappea [38].

ALA on myös metallikelaattori joka poistaa elohopeaa kudoksista [17], estää kalsiumoksalaattikiteitä (kiviä) muodostumasta munuaisiin [21], kelatoi kuparia [28] ja poistaa arseenia [18].

Hiljattain ALA-tutkimuksessa on tapahtunut räjähdysmäistä kasvua. Lipoiinihappo/dihydrolipoiinihappo hapetin-pelkistin-pari estää virusten replikoitumista vakauttamalla NFK-beetatranskriptiotekijää [4], estämällä katarrien kehitystä [24], suojaamalla munuaisia muodostamasta aminoglykosiinivaurioita [35], eristämällä haimasaarekkeen solut tulehdukselta [7], estämällä tymosyyttien apoptoosia [8] ja stimuloimalla auttaja-T-solujen tuotantoa [15]. Lisäksi syöpäkemoterapian myrkyllisiä sivuvaikutuksia voi lieventää käyttämällä ALA:aa [5] ja se suojaa luuydintä ionisoivan säteilyn synnyttämien vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta. [33]

Lukuisissa toisissa tutkimuksissa on osoitettu, että ALA on hyödyllinen diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän hoidossa, sillä ne tehostavat solujen glukoosinkäyttöä [19] ja herkistää insuliiniaineenvaihduntaa merkittävästi [12,20].

Diabeettinen neuropatia johtuu eri elinten verenkierron heikkenemisestä. Tämän johdosta kertyy vapaita radikaaleja, jotka tuhoavat hermoston osia. Eräässä tutkimuksessa ALA lievitti neuropaattisia oireita merkittävästi 23 potilaalla [46]. Tämä saavutettiin hankkiutumalla eroon lipidiperoksidaatiotuotteista ja kasvattamalla glukoosin siirtymistä soluihin [27].

ALA:n lipofiilisen luonteen vuoksi se ylittää veri-aivoesteen varsin helposti ja sitoo haitallisia vapaita radikaaleja keskushermostojärjestelmässä. Laboratoriotutkimuksissa sekä ALA että DHLA suojasivat koe-eläimiä hermosolujen tuhoutumiselta keinotekoisesti aiheutetun iskemia-reperfuusion jälkeen [9,16,32]. Tämä vaikutus selittyy sillä, että ALA nostaa merkittävästi hermokudoksen glutationitasoja ja näin suojaa hermoja hapettumisreaktion myrkyllisiltä lopputuotteilta.

ALA:a käytettiin vuosien ajan maksataudin hoidossa. Tästä huolimatta aiheesta ei ole juurikaan julkaistu tutkimuksia, ja osassa tutkimuksista käytetään liian pientä annosta, jolla ei ole hoitovaikutusta [25].

Etyylialkoholi (EtOH) vaurioittaa maksaa useilla erilaisilla mekanismeilla, joiden seurauksena vapautuu käsittämätön määrä vapaita radikaaleja. Nämä myrkyt vaurioittavat solukalvoja hapettamalla lipidejä. Tutkimusten mukaan ALA alentaa EtOH:n aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia, ja tämän vuoksi siitä voi olla apua alkoholiperäisen hepatiitin, varhaisen kirroosin ja alkoholista johtuvan kooman hoidossa [23, 27].

1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla tehtiin useita tutkimuksia, joissa saatiin hyviä tuloksia sienistä johtuvan maksamyrkytyksen hoidossa suonensisäisellä ALA:lla [22, 47]. Kansallisen terveysinstituutin tutkimusten tuloksissa raportoitiin että 73 myrkytyspotilasta 79:stä selviytyi [3, 6]. Amerikassa ALA:n käyttöä sienimyrkytysten ja ylipäätään maksataudin hoidossa ei enää tutkittu, koska maksansiirrosta tuli vakiintunut hoitomuoto vakavien maksasairauksien tapauksessa.

Silimariini

Silimariinia eristetään maarianohdakkeesta (Silybum marianum) ja sitä on käytetty satojen vuosien ajan maksasairauden hoidossa. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla sitä käytettiin vakavissa sienimyrkytystapauksissa loistavin tuloksin [43]. Sen on osoitettu olevan tehokas antioksidantti, joka suojaa maksaa neutraloimalla vaarallisia hydroksyyliradikaaleja, superoksidi-ioneja ja hypokloorihappoa. Tällä tavoin silimariini neutraloi myrkkyjä, jotka tuhoavat solukalvojen rakenteita ja maksasolujen perimäainesta [10, 26, 41]. Silimariini, kuten ALA:kin, nostaa solujen glutationitasoja ja alentaa kasvainten kasvua edistävien tekijöiden aktiivisuutta [1, 30].

Ihmisillä suoritetuissa tutkimuksissa silimariinin käyttö normalisoi maksan entsyymeitä, alensi bilirubiinitasoja ja lyhensi sairaalassa oltavan ajan pituutta [31]. Lisäksi silimariinin on osoitettu olevan tehokas antidootti tolueeni- ja ksyleenimyrkytykseen ja lääkeyliannostuksiin [14, 29, 40]. Alkoholistien ja muiden kroonisia maksasairauksia sairastavien potilaiden maksaentsyymiarvot ja prokollageeni III:n tasot laskivat ja maksakudoksen koostumus parani päivittäin suun kautta nautittavalla silimariinilla [2, 13, 34]. Kun tämä havainto otetaan huomioon, silimariini tarjoaa jälleen yhden tehokkaan vaihtoehdon vakavien maksasairauksien hoitoon.

Seleeni

Seleeni (Se) on välttämätön metalli, jota tarvitaan normaalissa antioksidanttien aineenvaihdunnassa, tuotannossa ja kilpirauhasen toiminnassa. Se on myös glutationiperoksidaasidetoksifikaatiojärjestelmän tärkeä koentsyymi. Tämän vuoksi seleeni neutraloi peroksideja, joita vapautuu oksidatiivisen stressin aikana, ja suojaa solukalvoja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta.

Usein seleeni kiinnittyy aminohappoihin ja muodostaa selenoproteiineja. Virukset voivat hyötyä olemalla suoraan osallisena tähän selenoproteiinin koodausprosessiin tarkkailemalla solujen seleenipitoisuuksia. Tämän seurauksena virusten reagointi voi olla merkkinä virusten tuotannon kasvusta tai vähenemisestä. Jos solujen selenoproteiinipitoisuudet laskevat, virukset saattavat uudelleenaktivoitua ja tuottaa lisää viruksia jotka hyökkäävät uusien solujen kimppuun. Jos selenoproteiinitasot nousevat, virukset saattavat pysyä horrostilassa pitemmän aikaa tai pysyä täysin horroksessa.

Tutkimusartikkelissa kerrottiin että RNA-virukset, myös C-hepatiittivirus, koodaavat seleeniriippuvaisia glutationiperoksidaasigeenejä. Tämän konseptin valossa on täysin mahdollista että erityiset virusperäiset geenit voisivat aiheuttaa seleenivajetta isäntäeliössä. Tällä tavoin seleenin puutostila voi stimuloida virusten vapautumista ja näin edistää C-hepatiitin etenemistä. Tässä tapauksessa seleeninsaannin lisäämisen voi toimia virusten ”ehkäisypillerinä”, ja näin sammuttaa sen lisääntymismekanismit. Monien tutkijoiden mukaan tämä voi antaa immuunijärjestelmälle mahdollisuuden hidastaa C-hepatiitin tai HIV:n etenemistä [42,45].

Johtopäätös

Krooniseen C-hepatiittiin ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa ja tehokasta hoitoa. Interferonit ja antiviraalit toimivat alle 30 prosentissa tapauksista, ja maksansiirto on pitkällä tähtäimellä epävarma menetelmä. Tämä johtuu osittain jäljelle jääneistä viruspartikkeleista; lopulta uusi siirtomaksa saa tartunnan [44].

Alfalipoiinihapon, silimariinin ja seleenin kolmoisantioksidanttiyhdistelmä valittiin osaksi C-hepatiitin konservatiivista hoitomenetelmää, koska nämä yhdisteet suojaavat maksaa vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta, ne nostavat muiden perusantioksidanttien pitoisuuksia ja häiritsevät virusten lisääntymistä. Tässä tutkimuksessa esitellyt 3 potilasta noudattivat antioksidanttiohjelmaa ja toipuivat nopeasti vakavia seurauksia aiheuttavasta virustartunnasta. Lisäksi maksansiirto voi olla kivulias, toimintakyvyn lamauttava ja äärimmäisen kallis operaatio.

Berkson tarjoaa perinteisemmän lähestymistavan C-hepatiitin hoitoon joka on moninkertaisesti edullisempi. Vuoden kolmoisantioksidanttiterapia maksaa alle 2000 dollaria verrattuna yli 300 000 dollarin maksansiirtoleikkaukseen. Vaikuttaa kohtuulliselta että ennen maksansiirtoleikkausarviointia tai arviointiprosessin aikana tulisi harkita tämän perinteisen kolmoisantioksidanttihoidon käyttöä. Jos potilaan tila parantuu merkittävästi, maksansiirtoleikkaukselta voidaan ehkä välttyä.

 

Lähde: The Best Years In Life

Lue myös: Ryytineidon siemenistä hyötyä C-hepatiittipotilaille

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Yksi kommenti

  1. Hepatiitti Parani

    ”Krooniseen C-hepatiittiin ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa ja tehokasta hoitoa.”

    On ollut jo monta vuotta parantavat lääkkeet. Suomessa maksaa 60000 mutta Intiasta saa alle tonnilla vastaavan lääkekuurin. Pitää mennä joko paikan päällä lääkäriin tai voi tilata Britanniassa olevaan osoitteeseen. Useimmissa Euroopan maissa jää tulliin.

    (2)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*