11.10.2012 Howie Carrin radiohaastattelussa Bostonin WRKO:ssa eversti David Hunt sanoi, että yli 100 ihmistä katsoi suorana Ulkoministeriössä, CIA:n päämajassa Langleyssä ja Pentagonissa lennokin satelliitin kautta välittämää kuvaa, kun Benghazissa aseistetut joukot hyökkäsivät USA:n suurlähetystöön ja lopulta 7 tunnin jälkeen murhasivat neljä CIA:n työntekijää.
Kongressin kuulemisissa Charlene Lamb ulkoministeriöstä myönsi, että ministeriön johto katseli hyökkäystä reaaliajassa.
Ulkoministeriön oma viestikeskus paljastaa, että jo klo 16:05 EST tuona päivänä 11.9.2012 tiedettiin, että oli kyse aseistettujen joukkojen suunnitellusta hyökkäyksestä. Klo 18:07 oli tiedossa, että Ansar al Sharia olisi vatsuussa hyökkäyksestä.
18.10.2012 analyysissä hyökkäyksestä entinen CIA:n operaatioupseeri Claire Lopez kirjoitti: ”He jättivät suurlähettilään ja muut kuolemaan, katsellen tätä reaaliaikaisena, ja he eivät tehneet mitään sen vuoksi.” Lopez sanoi, että USA:n laivaston SEAL-joukot määrättiin kolmeen eri kertaan pysymään aloillaan. Tällainen käsky – olla auttamatta amerikkalaisia – on täytynyt tulla joko ulkoministeri Hillary Clintonilta tai ylempää.
Aikana, jolloin jokaisen amerikkalaisen suurlähetystön tuli olla korkean asteen hälytystilassa – etenkin, koska lähettiläs Chris Stevens oli toistuvasti vaatinut lisää turvatoimia kuukausien ajan – kuinka on mahdollista, että CIA:n turvataloa kohti hyökätään tuntien ajan ilman, että maailman tehokkain sotilasmahti kykenisi minkäänlaisiin vastatoimiin? Muistamme, että Israelin hyökkäys USS Libertyä [1] kohtaan kesti vain kaksi tuntia. Nyt toiset kaksi 4 murhatusta amerikkalaisista kuoli vasta 7 tunnin taistelun jälkeen.
Kuten todisteet kiistattomasti osoittavat, iskut olivat hyvin suunniteltuja ja toteutettuja. Konekiväärejä, rakettiohjattuja kranaatteja, rynnäkkökiväärejä, kranaatinheittimiä. Kun hyökkääjät lopulta sytyttivät kohteen dieselöljyllä palamaan, Stevens kuoli savumyrkytykseen CIA:n turvahuoneessa.
Henkivartija Sean Smith murhattiin, kun hän oli paennut ikkunan lävitse. Stevens oli nähnyt hyökkäyksen tulevan ja varoittanut monta kertaa siitä. Jo kaksi kertaa tukikohtaa oli pommitettu. Obama tapasi puolustusministeri Panettan klo 17:00. Mitään apujoukkoja ei lähetetty. Kun hyökkäys jatkui, Obama lähti nukkumaan.
Wall Street Journal myönsi 1.11.2012, että ”Benghazin missio oli ytimeltään CIA:n operaatio.” Pian Gaddafin murhan jälkeen CIA perusti tukikohdan ja alkoi Hillaryn tarjoaman diplomaattisen kulissin takana värvätä anti-Qaddafi-kapinallisia, aseistaa heitä ja jäljittää olkapäältä ammuttavia ohjuksia Libyan armeijalta hallituksen romahtamisen seurauksena.
Mitä tärkeintä on, että vahva todistusaineisto osoittaa, että murhattu CIA-suurlähettiläs Stevens johti tällaisten Libyasta kaapattujen aseiden siirtämistä Turkin kautta Syyriaan, jossa CIA:n ja Mossadin luomat kapinallisjoukot olivat taistelemassa presidentti Assadin armeijaa vastaan.
Lontoon The Times kirjoitti 14.9.:
”Libyalainen laiva, kuljettaen laajinta aselastia Syyriaan kapinan syttymisen jälkeen, on saapunut Turkkiin ja suurin osa lastista on matkalla kapinallisille etulinjassa […]
400 tonnin rahdin joukossa laivassa oli maasta ammuttavia SAM-7 -ilmatorjuntaohjuksia ja rakettiohjattavia kranaatteja (RPG), joita syyrialaislähteet kutsuvat voimasuhteiden mullistajiksi / kapinallisten hyväksi käänteen tekeviksi.”
Kirjoittaja oli haastatellut lähdettä, jota sanoi käyttäneensä vain artikkelin ”taustana”. Hän oli kysynyt, olivatko kapinalliset vihaisia, kun heidän saaliinsa oli lähetetty pois Syyriaan. Lähde sanoo, että Libyan kapinalliset saivat rahansa NATO:lta ja CIA:lta. Sitten, kun he olivat tehneet likaisen työn, CIA alkoi etsiä lämpöhakeutuvia ohjuksiaan. Kapinallisia käytettiin sitten CIA:n turvatalon vartioimiseen.
Paljon oli hämärän peitossa, mutta hyökkäyksessä ei ollut kyse mistään reaktiosta anti-islamilaiseen filmiin. Tämä oli varmaa. 30 työntekijästä vain 7 Benghazissa oli CIA:n palkkaamia virallisesti. Kun hyökkäys alkoi, CIA:n kontrahtimiehet saivat lähes kaikki amerikkalaiset ulos, mutta sen jälkeen heidät oli jäljitetty ja tapettu. Lähde vahvisti Obaman tienneen aseiden salakuljetuksesta ja operaatiosta.
[2]
Ainakin 30 päivää ennen hyökkäystä Stevensin sähköpostit todistivat, että hänen mukaansa hyökkäys oli välittömästi tulossa. Suurin osa aseista oli kuitenkin jo laivattu Turkkiin 6 laivassa ja CIA:n missio oli käynyt tarpeettomaksi. Kaikki myös tiesivät siitä ja CIA oli paljastunut, mitä se ei ollut halunnut. Kysymykseen, oliko Stevens laitettu ansaan, lähde vastasi, että ainakin joku oli haluton lisäämään sen turvallisuutta ja Stevens tiesi enemmän Libyan asekuljetuksista kuin kukaan muu.
Nyt siis, kuin käsikirjoituksen mukaan Stevens on kuollut ja David Petraeus eronnut 9.11. CIA:n päällikkyydestä. Kirjaa kirjoitettaessa hän ei suostu todistamaan, ellei häntä haasteta rangaistuksen uhalla sitä tekemään.
Likainen salaisuus on yksinkertainen: Benghazin erikoismission kiinteistö palveli tukikohtana CIA:lle. Sieltä käsin se aseisti Syyrian kapinallisia. Poliittinen kommentaattori Katie Kieffer kertoo kolumnissaan 29.4.2013, että ”Obama, entinen ulkoministeri Hillary Clinton ja silloinen CIA-johtaja David Petraeus olivat todennäköisesti tämän asekuljetusoperaation takana.”
Elokuussa 2011 Clinton esitteli suunnitelman Petraeukselle, joka määräsi USA:n suurlähettilään Christopher Stevensin hoitamaan salaista logistiikkaa. Hänen osuutensa oli ratkaiseva. Aiemmin maaliskuussa 2011 sotilasasiantuntijat pitivät häntä Gaddafin kaatajana. Tämän mission jälkeen hänen sijoituspaikkansa oli Benghazi, jossa hän alkoi koota 20 000 olkapäälaukaistavan ohjuksen, RPG-kranaattien yms. arsenaalia.
Aseiden kuljettamista Syyriaan Stevens hoiteli Libyan Islamilaisen Taisteluryhmän miehen kanssa nimeltään Abdelhakim Belhadj, joka tapasi Syyrian Vapautusarmeijan johtajia asioiden järjestämiseksi. 40 000 tonnin laivausten järjestämiseksi 2.9.2012 Petraeus tapasi Turkin pääministerin Erdoganin, jotta tämä maa toimisi kauttakulkumaana Syyriaan. Neljä päivää myöhemmin libyalainen laiva AL Entisar saapui Turkin Iskenderumiin tällaisessa lastissa.
9.5.2013 Liberty News paljasti yksityiskohtia. ”Stevens oli käsitellyt USA:n asemyyjien hakemuksia lisenssien saamiseksi aseiden myymiseen Libyan kapinallisille.” Lopulta 11.9.2012 Stevens neuvotteli Benghazissa kahden CIA-organisaation kanssa ennen kuin tapasi Turkin konsulaatissa kenraali Ali Sait Akinin. 1.8.2013 palkittu Jim Hoft webbisivulta Gateway Pundit summasi: ”Turkki oli väliasema, jonka kautta aseita ja kapinallisia salakuljetettiin…hra Akin ja co. luovutti Stevensille rahaa ja lähti.”
Barracuda Brigade-sivuston David Smith vahvisti 5.-8.2013 Thornille haastateluissa , että sotilaslähteet osoittavat suoran yhteyden lennokeista, jota käyttäen johdossa katsottiin reaaliajassa hyökkäystä. Obama kielsi auttamasta. Kuitenkin:
”Olemme kategorisesti selvittäneet, että USA:n armeijalla oli laivoja Libyan vesillä 20 minuutin päässä. Olisi vienyt 10 minuuttia valmistautumiseen ja 10 minuuttia lentoaikaan, mutta Obama määräsi joukot pysymään toimettomina […]
Vain presidentin toimisto voi antaa tällaisen määräyksen. Kenttäkomentajat olivat valmistautuneet vastaiskuun ja myöhemmin kaksi heistä joutui sotaoikeuteen ja kolmas erotetuksi […]
Diplomaattiturvallisuusagentti David Udden ja kaksi merivoimien SEALia torjuivat käskyn ja puolustivat amerikkalaisia. Kattotulitaistelun aikana Ubben haavoittuneena ampui laserilla merkkejä GPS-koordinaattien kanssa, joten mikä tahansa lentokone tai laiva iskuetäisyydellä olisi pystynyt puuttumaan taisteluun.
Mutta kukaan ei koskaan tullut. Ubben on yhä sairaalassa.”
Smithin teoria: 7 viikkoa vuoden 2012 vaaleja aiemmin Obamalla ei ollut aikomusta kostaa vastuullisille tahoille Benghazissa. Syynä olivat asekuljetukset Al-Qaidalle Syyriaan, koska on rikos aseistaa ja auttaa tunnistettua vihollista.
Sekä liittovaltion että kansainvälistä lakia oli rikottu. Hän halusi antaa todisteiden hänen hallintonsa asekuljetuksista kuolla Benghaziin. Molemmat poliittiset puolueet ovat lianneet kätensä tässä asiassa. Asioista tietäviä on kielletty puhumasta.
[3]
Veteraanitutkijat, jotka ovat tottuneet poliittisten syntipukkien käsitteeseen, haistoivat heti rotan, kun 6.8.2013 USA:n syyttäjät julistivat, että he olivat nostaneet rikossyytteen libyalaista miestä nimeltä Ahmed Abu Khattalahia vastaan. Syytteitä ei haluttu eritellä. Tähän oli ryhdyttävä, koska tiedotusvälineet olivat haastatelleet Khattalaa. Silti häntä ei ole otettu kiinni eikä edes kuulusteltu tai haastateltu.
15.1.2014 demokraattien johtama Senate Intelligence Committee paljasti, että iskujen jälkeen 15 libyalaista todistajaa, jotka olivat tehneet yhteistyötä FBI:n kanssa, oli murhattu. Komitea ja House Armed Services Committee ovat tutkineet asiaa. Kenraali Carter Ham, USA:n Afrikan joukkojen komentaja, todisti 2013 kesäkuussa, että hän oli informoinut heti hyökkäyksestä Panettaa ja armeijan päämajaa, kun hyökkäys oli alkanut.
CCTV-kamerat paljastavat Panetan ja Obaman sekä Dempseyn tavanneen heti tämän jälkeen Valkoisessa Talossa. Kaksi raporttia sisälsivät tulenarkoja johtopäätöksiä:
a) Hyökkäykset olivat täysin estettävissä.
b) Neljä Al-Qaidaan liitettyä terrorijärjestöä, mukana aiempi Guantanamo-vanki, suunnittelivat iskun.
c) Hillary Clintonin Ulkoministeriö vastaanotti ainakin 7 raporttia ennen iskuja, joissa varoitettiin välittömästä vaarasta.
d) Valkoinen Talo yhä kieltäytyy tarjoamasta todistajia ja asiakirjoja tutkijoille.
e) Ketään ei ole asetettu vastuuseen Obaman hallinnosta.
Kumpikaan raportti ei uskaltanut puuttua aseiden kuljettamiseen Syyrian kapinallisille, vaikka todistusaineistoa on ylenmäärin. Thorn haastatteli D.C. Clotheslinen Dean Garrisonia. Tämä piti 15 murhattua todistajaa USA:n hallinnon murhaamina. Hän muistutti, kuinka kevyesti murhat ovat sujuneet Hillaryltä ja Obamalta ja kuinka pitkä murhattujen lista on.
Ainakin osa uhreista on murhattu, jotta he eivät voisi tehdä yhteistyötä FBI:n kanssa. Freedom Outpostin Tim Brown oli samaa mieltä täysin. Washington Timesin kolumnisti ja TalkShow-isäntä Sara Marie Brenner avasi perspektiiviä:
”Liittyen 15 kuolleeseen silminnäkijään, on selvää, että Obaman hallinto tulee eliminoimaan jokaisen, joka tietää koko totuuden viikoista, jotka kuluivat ennen tätä hyökkäystä Benghazissa. Informaation tulisi shokeerata meidät, mutta valitettavasti se ei tee sitä.
Tämän presidentin ja hallituksen kanssa on niin, että jos puhut niitä vastaan, sinut laitetaan listalle. He eivät halua, että koko juttu leviää heidän naamalleen. Nyt on siis 15 kuollutta Libyassa. Jos et ole Obaman leirissä, he tekevät mitä tahansa ainakin pelotellakseen sinua.”
CIA:n työntekijöitä todellakin tietojen mukaan uhkaillaan olemaan hiljaa asiasta. Nimetön tietolähde järjestön sisältä paljasti CNN:lle 1.8.2013, että uhkailuiden ja painostamisen määrä on uskomaton. Myös perheenjäsnien osalta tehdään uhkauksia mahdollisten tietovuotojen seurauksena. Henkilökuntaa kätketään väärille nimille ja piilotellaan. Ulkoministeriön työntekijöitä kielletään todistamasta senaatin komiteoille ym.
Edustaja Trey Gowdy ja senaattori Rand Paul ovat paheksuneet käytäntöjä. 1.8.2013 tri Mark Christian (Global Faith Institute) kertoi, että ulkoministeri Clinton oli määrännyt kaikki Stevensin Tripolin salaiseksi luokitellut aineistot tuhottaviksi. 5.10.2012 Susan Posel (Occupy Corporatism) kirjoitti CIA:n tuhoavan rikospaikkaa mielenosoittajiksi naamioituneina.
Liberty News myötäilee tätä vahvistamatonta tietoa. Tällaiseen viittaa kyllä vahvatsi se, että alue jätettiin vartioimatta kolmeksi viikoksi eikä FBI tutkinut rikospaikkaa.
Myös Seymour Hersh vahvistaa, että CIA:n Petraeus ja ulkoministeriön Clinton valvoivat ”mustia operaatioita”. 22.4.2014 Kansalaisten komissio Benghazissa siteerasi entistä CIA-agenttia Clare Lopezia, joka paljasti, että tiedusteluyhteisö ja ulkoministeriö briiffasivat huippujohtajia kongressissa tästä laittomasta projektista. Aikaisin 2012 Obaman hallinto järjesti rahoitusta Qatarista ja Saudi-Arabiasta asekuljetuksille Syyriaan.
Todisteita näistä rottalinjoista saatiin, kun (Petraeuksen) CIA:n kakkosmies Mike Morell todisti 2.4. (kongressin tiedustelukomitealle), että 33 CIA-agenttia oli Benghazissa, kun hyökkäys tapahtui. Raportit vesitettiin asekauppojen suhteen kuitenkin. Morell on nykyisin neuvonantaja asealan Beacon Global Strategies -yhtymässä ja Hillary Clinton neuvottelija.
15.1.2014 senaatin raportin mukaan kenraali Ham ei edes sanont tienneensä, että Benghazissa oli CIA:n asema. Hän paljasti, että Stevens kieltäytyi puolustusministeriön turvatarjouksista. Hamin mukaan hänen kontaktinsa kaupungissa oli Andrew Shapiro, aiempi Hillary Clintonin apulaisministeri sekä BGS:n kanssaperustaja. Iskun alettua tukikohta huomasi 15 minuutissa kyseessä olleen hyökkäys ja nyt Ham sai yhteydenoton. Hän informoi Panettaa ja muita.
Panetan esikuntapäällikkö oli Jeremy Bash, BGS:n kanssaperustaja myös. Hillary aloitti asian peittelyn keksimällä valheen mielenosoituksesta ja videosta. Häntä auttoi hänen neuvonantajansa Philippe Reines, joka kuuluu myös BGS:n kanssaperustajiin. Obaman kansallisen turvallisuuden neuvonantaja on Ben Rhodes. Hänen veljensä on CBS-Newsin presdentti, joka palkkasi BGS:n Mike Morellin.
Judicial Watch on saanut käsiinsä Rhodesin salaisen sähköpostin FOIA-kanteen ansiosta. Entinen YK-lähettiläs Susan Rice puhui 16.9.2012 televisiossa ja asiakirjat koskevat hänen puheenaiheitaan. Kongressimies Mike Rogers on House Intelligence Committeen pj. Hän sai tehtäväksi tutkia Benghasin aseman turvallisuustilanteen ennen iskuja. Hänen vaimonsa Kristi Clemens Rogers oli presidentti ja CEO yrityksessä AEGIS Defence Service, jonka Hillary Clinton oli hankkinut vastaamaan tästä turvallisuudesta. Mike Rogersin henkilöjohtaja oli Michael Allen, BGS:n kanssaperustaja.
[4]
Pelottelu jatkuu yhä joka puolella. Erikoisoperaatioiden jäsen puhui anonyymisti Adam Housleylle 30.4.2013, että sotajoukoilla olisi ollut riittävästi aikaa puuttua asiaan 11.9.2012 ja pelastaa heidät, jotka lopulta tapettiin.Sen sijaan ne määrättiin pysymään aloillaan. ”Erikoisjoukoissa on vielä henkilöitä, jotka ovat aktiivisia ja osallisia. Heidät tapetaan, jos he astuvat esiin tietoineen, jotka voivat vaikuttaa korkeisiin komentajiin.”
Kiefer 29.4.2013: ”Obama, Hillary C ja D. Petraeus olivat todennäköisesti väärämielisen asekuljetusohjelman takana, joka johti radikaalien jihadistien aseistamiseen, jotka valtasivat USA:n konsulaatin ja CIA:n tukikohdan Benghazissa.” Kiefer vahvisti aseiden takavarikoimisen ja lähettämisen Syyriaan Turkin kautta.
Klo 19:19 ET puolustusministeriön esikuntapäällikkö Jeremy Bash kiihkeästi lähestyi kolmea Hillary Clintonin tärkeintä avustajaa (Jacob Sullivan, Wendy Sherman, Thomas Nides) ja informoi heitä, että Pentagonilla oli toimijoita paikallaja valmiina puuttumaan hyökkäyksiin, jotka kestivät lopulta lähes kahdeksan tuntia. Kaikki, mitä tarvittiin, oli Hillaryn hyväksyntä. Traagista oli, että Hillary ei koskaan vastannut DOD:n vaatimukseen.
Hillary ja Panetta todistivat valaehtoisesti, että mitään joukkoja ei ollut saatavilla ja että ne eivät olisi ennättäneet paikalle. Obaman hallinto salasi Bashin sähköpostia yli kolme vuotta. Bash sanoi: ”Kun olimme konsultoineet kenraali Dempseyn, kenraali Hamin ja yleisesikunnan, me tunnistimme joukot, jotka voisivat siirtyä Benghaziin”.
Hyökkäykset alkoivat 15:40 ET ja jatkuivat lähes puoliyöhön. Bashin sähköposti lähti klo 19:19 ET. Gregory Hicks, vastaava mission päällikkö suurlähetystössä Tripolissa todisti kongressin edessä 8.5.2013:
”Jos olisimme voineet lähettää hävittäjän tai ilmavoimia Benghazin ylle niin pian kuin mahdollista hyökkäysten alkamisen jälkeen, kranaattihyökkäystä ei olisi koskaan tullut. Uskon, että libyalaiset olisivat hajaantuneet. He olisivat pelänneet, että me olisimme saaneet heidät laseriin.”
Miksi Hillary ja kanssajuonittelijat estivät avun ja uhrasivat amerikkalaisia? He eivät tietenkään halunneet huomiota laittomalle CIA:n ja ulkoministeriön aseoperaatiolle, joka kuljetti raskasta aseistusta ja muuta aseistusta Libyasta Syyriaan.
Syyllisiä olisi syytetty Geneven sopimusten rikkomisesta sekä YK:n asekauppasopimuksen rikkomisesta. CNN:n Drew Griffin ja Kathleen Johnston vahvistivat asian vakavuutta 1.8.2013: ”CIA menee hyvin pitkälle varmistaakseen, että mitä se vain tekee, pysyy salaisena.”
5.10.2012 Defense Intelligence Agencyn (DIA) raportti selvitti: ”Aseita Libyan varikoilla Benghazissa on laivattu satamiin Baniasissa ja Borj Islamissa Syyriassa.” Tiedustelupalvelut ja ulkoministeriö olivat hyvin tietoisia kuolettavista laivauksista. 11.5.2015 Mike Morell kieltäytyi yhä puhumasta koko asiasta FoxNewsin haastattelussa.
Julkaistu alunperin Aasinmyssy-blogissa [5].