Bakteeristo suojaa ihmistä, käsittelee ruoka-aineita ja pitää yllä immuunijärjestelmän aktiivisuutta. Ihmisessä on 10 kertaa enemmän bakteerisoluja kuin omia soluja. Ilman bakteereita ei ole elämää.
Aikuisella ihmisellä on suolistossaan 100 000 miljardia mikrobisolua eli kymmenisen kertaa enemmän kuin koko kehossa on omia soluja. Bakteeriston puutteet tai heikkeneminen voivat kuitenkin altistaa esimerkiksi välikorva- tai virtsatietulehduksille, lihavuudelle, munuais-kiville, allergioille ja syöville.
Mikrobisto on ihmiselimistön tuntemattomin elin. Ihminen on koko olemassaolonsa ajan elänyt mikrobien kanssa. Mikrobit eivät toisinsanoen ole vain taudinaiheuttajia vaan myös terveyden ylläpitäjiä. Ne kouluttavat elimistön omaa puolustusjärjestelmää ja valmistavat K-vitamiinia paksusuolessa. K-vitamiini on tärkeä mm. veren hyytymisen kannalta.
Lajisto muodostuu jo lapsuudessa. Vuoden ikäisenä se alkaa muistuttaa aikuisen suoliston bakteeristoa. Ympäristön eri lähteistä lapsen iholle, suuhun, limakalvoille ja suolistoon asettuu vähitellen niihin sopiva bakteeristo.
Ylenpalttinen hygieenisyys ja lääkintä ei siis välttämättä ole hyväksi terveydelle, sillä ne tappavat huonojen bakteerien ohella myös hyviä.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Pentti Huovisen mukaan geenimme määräävät, millaisille lajeille sopivia kiinnittymispaikkoja limakalvoillamme on. Ruokamme säätelee bakteerien laji- ja määräsuhteita sekä aktiivisuutta.
Vuonna 2007 brittitutkijat selvittivät, että tavanomainen maaperässä esiintyvä bakteeri Mycobacterium vaccae voisi lisätä aivojen serotoniinituotantoa. Välittäjäaineella tiedetään olevan tärkeä rooli oppimisessa, ja sitä käytetään masennuksen hoitoon.
Viime vuonna uutisoitiin yhdysvaltalaistutkijoiden tuoreesta havainnosta, jonka mukaan samainen bakteeri voisi lisätä myös älykkyyttä. Tutkimuksessa bakteerille altistuneet hiiret suunnistivat labyrintin halki tuplavauhdilla verrokkijyrsijöihin nähden. Kun bakteeri poistettiin hiirten ruokavaliosta, ero testinopeudessa katosi noin kolmessa viikossa.
Kun bakteerikanta romahtaa, koko ihmisen terveys on vaarassa. Erityisesti toistuvat antibioottihoidot häiritsevät ihmisen bakteeristoa ja voivat sekoittaa koko lajiston vuosiksi. Pentti Huovisen mukaan useiden antibioottihoitojen myötä antibiootille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät. Ne voivat jäädä asukeiksi jopa vuosiksi ja aiheuttaa elimistön bakteeritasapainon häiriöitä. Antibioottikuuri myös lisää tulevien bakteeri-infektioiden määrää.
Lasten välikorvatulehdusten toistuminen ja naisten virtsatietulehdukset näyttävät toimivan samalla kaavalla. Infektiot johtunevat siitä, että taudinaiheuttajabakteerit valtaavat kuurin tyhjentämää elintilaa muita bakteereita nopeammin.
Runsaan antibioottien käytön on todettu lisäävän myös eturauhas-, rinta- ja paksusuolisyövän riskiä. Eläinkokein on todettu alttius homesienen aiheuttamalle hengitystieallergialle.
Suomessa nimenomaan lapset ovat antibioottien suurkuluttajia: vuosittain noin kolmannes yli kahdesta miljoonasta antibioottikuurista kirjoitetaan lapsille, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain kuudesosa.
Vääränlainen bakteeristo saattaa altistaa myös lihavuudelle. Lihavien bakteeristo on erilainen kuin laihojen.
Antibioottihoitoja ei voida kuitenkaan täysin lopettaa eikä niistä kannata kokonaan kieltäytyä, koska kaikki bakteeritaudit eivät parane omin päin. Jotkut haitalliset bakteerit voivat aiheuttaa pysyviä vaurioita, kuten aivokalvontulehdus tai infektioriski leikkausten yhteydessä.
Viime vuosina olemme yhä useammin saaneet lukea antibioottiresistanteista bakteereista. Bakteerit ovat mutatoituneet kestämään toistuvat antibioottihyökkäykset, minkä seurauksena on syntynyt uusia superbakteerikantoja.
Antibiootit, kuten muutkin lääkkeet kulkeutuvat ihmisen elimistön läpi ja molskahtavat wc-pyttyyn. Niitä ei pystytä kokonaan poistamaan vedenpuhdistuslaitoksilla, joten ne palaavat sinulle vesihanasi kautta. Siinä välissä ne ehtivät tehdä viljalti vahinkoa ekologisen kierron eri vaiheissa.
Erilaiset kemikaaliyhdisteet, joita vesistöihin ja maaperään ihmisen toiminnan takia päätyy, aiheuttavat yhdistelmänä järkyttävää jälkeä. Yleensä tieteellisessä tutkimuksessa katsastetaan vain yhden kemikaalin (lääkkeen tai pesuaineen osa-aines) jälkiä vedessä ja maaperässä.
Kuitenkaan kemikaalit eivät esiinny luonnossa erikseen: ruotsalaistutkija Tobias Porsbringin mukaan ne kohtaavat ja muodostavat uudenlaisen yhdisteen, jolla on aivan uudenlaiset seuraukset.
Bakteereita on kaikkialla
• Bakteereja esiintyy kaikkialla luonnossa mannerjäätiköltä kuumiin lähteisiin ja meren pohjan syvänteisiin.
• Bakteerit ovat pienimpiä itsenäisesti lisääntyviä organismeja. Niiden koko on noin 1 mikrometriä, 1 millimetrin tuhannesosa.
• Ihmisessä bakteereista vapaita alueita ovat yleensä vain veri, lihas- ja hermokudokset.
• Kasvuun tarvitsemansa ravinteet bakteerit ottavat kasvualustastaan; maasta, kasveista, elintarvikkeista iholta ja suolistosta.
• Bakteerien on todettu säätelevän toimintaansa kommunikoimalla keskenään Ilmiöstä käytetään nimitystä Quorum sensing. Kommunikoinnin avulla bakteerit lähettävät tietoa kolonian koosta ja voinnista toisilleen, ja säätelevät siten yhteiskuntansa toimintaa.
• Ihmiselle tietyt bakteerit ovat välttämättömiä. Bakteereja käytetään mm. probioottien eli maitohappobakteerien muodossa dysbioosin eli suoliston liian vähäisen mikrobikannan hoitamiseen.
• Ylihygieenisyys ja liiallinen lääkkeiden käyttöä saattavat heikentää ihmisen luonnollista bakteerikantaa.
Lähteet:
http://www.this-magic-sea.com/COMBACT.HTM [1]
http://www.sciencedaily.com/releases/2009/07/090707093619.htm [2]
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00562 [3]
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/mita_maito_on/mikrobiologinen_koostumus/bakteerit [4]
Can Bacteria Make You Smarter? ScienceDaily (May 25, 2010) http://www.sciencedaily.com/releases/2010/05/100524143416.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Mycobacterium_vaccae [5]
Bakteerien puute sairastuttaa, [6] Tiede-lehti 30.06.2009 Pentti Huovinen
Science Dailyn artikkeli: Tutkimusta johti David Relman, MD,lääketieteen, mikrobiologian ja immunologian professori . Tutkimus ilmestyy 13 syyskuuta 2010: Proceedings of the National Academy of Sciences.