"Elämme pelossa, emme demokratiassa. Eliitti pelkää kansaa, minkä vuoksi se on säätänyt mielipidelakeja pelotellakseen kansaa. Siksi yhä harvempi uskaltaa kertoa todellisista mielipiteistään."

Ursula Haverbeck Dortmundin tuomioistuimessa 2007.

G. D. Searle & Co:lla työskennellyt James Schlatter huomasi aspartaamin makeuden vuonna 1965. Kehittäessään haavanhoitoainetta Schlatter kaatoi vahingossa aspartaamia sormilleen. Schlatter arveli, että aine on vaaratonta ja jatkoi työtään pesemättä käsiään. Myöhemmin hän huomasi sormiensa maistuvan erityisen makealle ja ymmärsi aineen mahdollisuudet elintarviketeollisuudelle.

Aspartaamista haittavaikutuksia?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,60
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

G. D. Searle & Co:lla työskennellyt James Schlatter huomasi aspartaamin makeuden vuonna 1965. Kehittäessään haavanhoitoainetta Schlatter kaatoi vahingossa aspartaamia sormilleen. Schlatter arveli, että aine on vaaratonta ja jatkoi työtään pesemättä käsiään. Myöhemmin hän huomasi sormiensa maistuvan erityisen makealle ja ymmärsi aineen mahdollisuudet elintarviketeollisuudelle.

Aspartaamin havaittiin olevan taloudellista valmistaa, hyvänmakuista ja sen toksisuus oli erittäin pieni. Yhtiö haki ja sai aineelle patentin. Patentti umpeutui vuonna 1992, joten nykyään aspartaamia ja sen valmistustekniikkaa saavat käyttää muutkin valmistajat. Aspartaamilla makeutettuja tuotteita on nykyään maailmalla käytössä 93 maassa.

Tutkittu lisäaine

Aspartaami on yksi maailman eniten tutkituista lisäaineista. Tulokset ovat olleet erittäin ristiriitaisia ja riippuvaisia niiden tekijästä. Vuosien 1980-1985 välillä suoritettiin Amerikassa 166 eri tutkimusta aspartaamin haittavaikutuksista. Näistä tutkimuksista 74 oli kokonaan tai osittain makeutusaineyhtiöiden rahoittamia. Itsenäisiä tutkimuksia tehtiin 92. Yhtiöiden rahoittamat tutkimukset olivat yksimielisesti sitä mieltä ettei aspartaamin käyttö aiheuta mitään haittavaikutuksia. Itsenäisistä tutkimuksista vastaavasti 92% tutkimustuloksista päätyi päinvastaiseen, eli aspartaami vaikuttaa terveyteen haitallisesti.

Vuonna 2005 italialainen Ramazzini-instituutin tutkijaryhmä havaitsi aspartaamin ja eri syöpäsairauksien yhteyden rotilla. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkaisi vuotta myöhemmin aspartaamia koskevan karsinogeenisuusarvionsa, jossa Ramazzini-instituutin tutkimustuloksia arvioitiin. EFSA päätyi arviossaan lopputulokseen, jonka mukaan ei ole perusteita aspartaamin turvallisuuden laajempaan uudelleen arviontiin eikä ADI-suositusten muuttamiseen. Ramazzini- instituutti toisti tutkimuksensa 2007 ja sai jälleen tulokseksi, että aspartaami lisää rottien syöpiä annoksilla, jotka ovat lähellä ADIarvoa.

Ramazzinin tutkimusta arvosteltiin siitä että testirottien annettiin elää liian vanhoiksi, jolloin niiden kuolinsyystä ei voitu olla enää varmoja. Ramazzi-instituutti tyrmää kritiikin, ja toteaa että karsinogeeni olisi jäänyt huomaamatta, jos rotat olisi lopetettu määrätyn ikäisinä. Aspartaamin syöpävaikutus tulee nimenomaan ilmi rottien viimeisellä elinkolmanneksella.

Annoksella 250mg/kg aspartaamia usean kuukauden ajan käytettynä on eläinkokeissa saatu rottien muistia heikennetyksi siten, että ne selviävät opetetusta labyrintistä hitaammin kuin kontrollirotat. Niinpä aspartaamin vaikutusta myös muistiin ja varsinkin lasten muistin kehitykselle olisi syytä tutkia pidemmällä aikavälillä.

Aspartaami hajoaa elimistössä

Aspartaami hajoaa elimistössä useaksi aineeksi. Noin 40 prosenttia aspartaamista hajoaa asparagiinihapoksi. Korkeiden asparagiinihappopitoisuuksien on sadoissa tutkimuksissa osoitettu aiheuttavan vaurioita niille aivojen osille, joita ei ole suojattu veri-aivo esteellä, ja useiden kroonisten sairauksien on osoitettu aiheutuvan tästä neurotoksiivisuudesta.

Aspartyylifenyylialaniinidiketopiperatsiini syntyy tuotteissa, kun aspartaami vähitellen hajoaa. Tutkimuksissa on saatu selville, että puolessa vuodessa sen jälkeen, kun aspartaami lisätään juomaan, 25 prosenttia aspartaamista on muuttunut DKP:ksi. Tutkijat ovat huolissaan siitä, että DKP voisi mahalaukussa käydä läpi nitrosaatioprosessin, jolloin syntyy aivokasvaimia aiheuttavaa kemikaalia.

Virallinen linja

Virallinen linja on edelleen, ettei aspartaamin haitallisia vaikutuksia elimistölle ole. Suomen elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA on samalla linjalla. Aspartaamia voidaan käyttää elintarvikekäytössä.

Elintarviketurvallisuusvirasto muistuttaa, että lisäaineita lisätään elintarvikkeisiin tarkoituksella ja niillä on jokin haluttu teknologinen vaikutus. Lisäaineiden avulla pyritään esimerkiksi estämään bakteereiden ja muiden tauteja aiheuttavien mikrobien kasvu, parannetaan elintarvikkeen koostumusta, makua, ulkonäköä tai ravitsemuksellista laatua. Lisäksi lisäaineet ovat hyvin tutkittuja ja niiden turvallisuus on arvioitu monin erilaisin puolueettomin tutkimuksin ennen kuin ne hyväksytään markkinoille ja käytettäväksi elintarvikkeiden valmistukseen.

Vaihtoehtoja etsitään

Vaihtoehtoisia makeutusaineita kalorittomaan makeutukseen etsitään jatkuvasti. Yksi tällainen vaihtoehto voisi olla tällä hetkellä EU:ssa kielletty Stevia-kasvi. Stevia löydettiin virallisesti vuonna 1903, mutta sen käytön tiedetään alkavan jo muinaisista ajoista lähtien. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta, ja Paraguyan alkuasukaskansa Guarani- intiaanit ovatkin käyttäneet sitä vuosisatoja teen makeuttamiseen sekä erilaisten lääkerohtojen valmistukseen. 1931 sen lehdistä eristettiin yhdisteet, jotka aikaansaavat makeuden. Tämä kiteinen, puhtaan valkoinen jauhe nimettiin steviosideksi, jonka käyttömahdollisuudet vasta japanilaiset tajusivat 70-luvulla. Stevian käyttö alkoi myöhemmin levitä myös muualle maailmaan; tällä hetkellä sitä kasvatetaan noin 10:ssä maassa, mukaanlukien Saksa, Israel sekä Etelä- Korea. Muun muassa Lipton on käyttänyt Steviaa makeutusaineena.

Aspartaami-tuotteet pois Kärkkäiseltä
Kärkkäisen myymälöissä ei tulevaisuudessa myydä aspartaamilla makeutettuja juomia. Tällä halutaan olla osaltaan vaikuttamassa yleiseen mielikuvaan aspartaamin kyseenalaisesta turvallisuudesta. Kärkkäinen seuraa uusien makeutusvaihtoehtojen kehittymistä, ja pitää mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisilla makeutusaineilla valmistettuja juomia asiakkaiden
ostettavissa.

Aspartaami (E951) lisäaineena

Aspartaami (E951) on erittäin vähän energiaa sisältävä keinotekoinen makeutusaine, joka koostuu kahdesta elimistössä tavallisesti esiintyvästä aminohaposta, asparagiinihaposta ja fenyylialaniinista. Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat proteiinien rakennusaineita. Aspartaami on 100-200 kertaa makeampi kuin tavallinen sokeri. Se ei kestä kuumentamista. Aspartaamin hajoamistuotteet ovat asparagiinihappo, fenyylialaniini ja metanoli. Hajoamistuotteena syntyvä metanoli metaboloituu nopeasti ja mitattavia pitoisuuksia veressä on ainoastaan, jos aspartaamia nautitaan runsaasti eli yli 50 mg ruumiin painokiloa kohden. Aspartaamia sisältävissä tuotteissa pitää olla merkintä ”sisältää fenyylialaniinin lähteen”. Kyseinen merkintä on varoituksena PKU-tautia sairastaville. PKU-tauti eli fenyyliketonuria on Suomessa erittäin harvinainen aineenvaihduntasairaus. PKU-tautia sairastavien on noudatettava tarkkaa ruokavaliota, joista on poistettu mm. fenyylialaniinia sisältävät soija sekä naudan liha ja maksa. Lähde: EVIRA

Aspartaamin turvallisuusarviot

Ennen EFSAn perustamista turvallisuusarviointityö kuului Euroopan elintarvikealan tiedekomitealle SCF (Scientifi c Committee for Food). Se on julkaissut aspartaamista turvallisuusarviot vuosina 1984, 1987, 1988 ja 2002. Aspartaamin hyväksyttävä päivänsaanti (ADI) on 40 mg painokiloa kohden. ADI- arvo on saatu jakamalla sadalla se annos – 4000 mg/painokiloa – jolla ei oltu todettu haittavaikutuksia. ADI-arvon perusteella laskien ja olettaen, että juomaan on käytetty suurin sallittu määrä aspartaamia, voi 60 kiloa painava henkilö joka päivä juoda aspartaamilla makeutettu juomaa neljä litraa eli kahdeksan puolen litran pullollista ilman, että ADI-arvo ylittyy. Suomalaiset juovat keskimäärin1,5 litraa erilaisia juomia päivässä. Lähde: EVIRA

Stevian ominaisuudet ja hyödyt

– 250-300 kertaa makeampaa kuin sokeri

– 100% luonnollinen

– ei kaloreita!

– tasapainottaa verensokeria= ehdoton valinta etenkin diabeetikoille

– täysin turvallinen käyttää, sillä ei ole mitään haitallisia vaikutuksia

– vähentää makeanhimoa

– ehkäisee kariesta

– on antimikrobinen; vähentää streptococcus-sekä muiden bakteerien kasvua

– lämpövakaa noin 200 Cº asti Lähde:http://iskuryhma.blogspot.com/2008/05/stevia-kampanja.html

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*