Jalostettu ja pastöroitu maito on jo itsessään kuollut neste, vailla mitään todellista ravintoarvoa, mutta jos luulee rasvattoman maidon olevan terveellistä ja pitävän painon kurissa, kannattaa lukea tämä artikkeli ja miettiä uudestaan.
Tutkimukset ovat osoittaneet rasvattoman maidon lihottavan meitä enemmän kuin pitäisi. Pastöroitu maito on ehkä yksi kaikkein köyhimmistä juomista ravintosisällöltään, joka on virheellisesti leimattu ”täydelliseksi ateriaksi”. Mielestäni on tarpeeksi tieteellisiä todisteita siitä, että ihmisten ei kannattaisi juoda minkään muun eläinlajin maitoa kuin omansa [1].
Terveysviranomaisten suositukset maidonjuonnista johtavat ylipainoon ja sairauksiin
Laihduttamaan pyrkineet ihmiset ovat jo vuosia vaihtaneet täysmaidon tai kevytmaidon vetiseen rasvattomaan maitoon. Terveysviranomaisten suositusten mukaan ihmisten tulisi juoda kohtuullisesti maitoa ja syödä maitotuotteita valiten mieluiten vähärasvaiset vaihtoehdot tai syöden rasvaisempia vähemmän tai harvemmin. Yleisesti luullaan, että juomalla rasvatonta maitoa saa täysmaidon hyödyt (jotka ovat lähes olemattomat) ilman rasvaa ja kaloreita. Tehdään nyt kuitenkin selväksi, että pastörointi tuhoaa entsyymejä, vähentää vitamiinipitoisuutta, muuntaa maidon herkkiä proteiineja, tuhoaa B6-, B12– ja C-vitamiinit, tappaa hyödyllisiä bakteereja, lisää patogeenejä ja liittyy allergioihin, kariekseen, vauvojen koliikkiin, lasten kasvuongelmiin, osteoporoosiin, niveltulehduksiin, sydänongelmiin ja syöpään. Pastöroidulla maidolla ei siis ole mitään todellisia terveysvaikutuksia, mutta oletetaan hetken verran, että sillä on.
Vähentämällä maidon rasvaa on rasvaton maito varmasti vähäkalorisempaa, mutta tutkimuksen mukaan se ei välttämättä tarkoita nautittujen kalorien vähenemistä. David Ludwig Bostonin lastensairaalasta ja tri Walter Willett Harvardin julkisen terveydenhuollon yliopistosta julkaisivat tutkimuksensa JAMA Pediatricsissa [2]. Heidän mukaansa on hyvin vähän todisteita rasvattoman maidon laihduttavasta vaikutuksesta ja itse asiassa johtuen rasvattomien tuotteiden vähemmän täyttävästä vaikutuksesta kuluttajat tuppaavat nauttimaan niitä enemmän.
Aiempi tutkimus, joka julkaistiin Time Magazine [3]ssa osoitti, että rasvatonta maitoa juoneilla oli korkeampi todennäköisyys olla ylipainoisia myöhemmin elämässä. Tutkimuksen johtaja tri Mark Daniel DeBoer Virginian lääketieteellisestä totesi: ”Alkuperäinen olettamuksemme oli, että täysmaitoa juoneet lapset olisivat lihavampia suuremman energiasisällön vuoksi, mutta tulokset olivat täysin päinvastaisia.”
Kuluttajia lypsetään ja huijataan monin tavoin. Lupaus laihtumisesta ja terveemmästä sydämestä juomalla rasvatonta maitoa ja käyttämällä vähärasvaisia tuotteita on perusteeton ja vaikuttaa siltä, että siitä aiheutuu lihomista ja verisuonien ahtaumia. Ensin maitoteollisuuden monopoli erottaa hyvät rasvat maitotuotteista ja myy ne kuluttajille korkeammalla tuottomarginaalilla muissa tuotteissa.
Rasvatonta maitoa joudutaan makeuttamaan, jotta se maistuisi
Vetinen rasvaton maito itsessään maistuu kamalalle, joten suurin osa maitoteollisuudesta lisää rasvattomiin tuotteisiin sokeria, jotta ne maistuisivat paremmalle. Yhdysvalloissa on maitoteollisuudella kova yritys saada keinomakeutusaineet hyväksytyksi tavalliseen maitoon. Aspartaamin kaltaisten keinomakeutusaineiden lisääminen maitoon muuttaa sen luokittelua, jolloin erilaisesta makeutusaineesta pitäisi olla merkintä, kuten suklaamaitojuoma, josta tulisi esimerkiksi ”vähäkalorinen suklaamaitojuoma”. Amerikkalaiset maidontuottajat ja maitoteollisuus yhdistivät voimansa ja jättivät vetoomuksen elintarvike- ja lääkevirastolle (FDA) asetuksen muuttamiseksi 17 maitotuotteen osalta. He perustelivat muutosta sillä, että vähäsokerisempi olisi lapsille terveellisempää, mutta lapset suhtautuvat yleensä ”vähäkalorisia” vastaan, joten vaaditut merkinnät haittaisivat merkittävästi maitotuotteiden myyntiä.
Selkeyden vuoksi todettakoon, että vetoomuksessa ei vaadita keinomakeutusaineiden salaamista, vaan ainoastaan, ettei niitä tarvitsisi merkitä maitotuotteen nimeen. Vaikka meijeriväki saisi tahtonsa läpi, maito olisi edelleen maitoa, mutta valmistusaineissa lukisi keinomakeutusaineina ”aspartaami”, ”sukraloosi” tai ”asesulfaami K”. Pitää osata tulkita valmistusaineluetteloa, jos tuotteen nimi ei enää kerro, mistä on kyse.
Rasvat hillitsevät nälän tunnetta, rasvattomat tuotteet pitävät nälkäisenä
Useat tutkimukset [4] ovat osoittaneet uudestaan ja uudestaan, että vähärasvainen (tai vähäkalorinen) ruokavalio ei johda kestävään painonpudotukseen ja terveyteen, vaan aiheuttaa tilapäisen painonpudotuksen, jolloin laihtumisen jälkeen paino palaa nopeasti takaisin. Tämä johtuu siitä, että terveelliset rasvat itse asiassa hillitsevät ruokahalua ja laukaisevat kylläisyydentunteen aiheuttavien hormonien tuotannon. Rasvatonta ruokaa syödessä kylläisyyden tunnetta ei tule aivoista, vaan vasta kun on ahminut kupunsa täyteen epäterveellistä ruokaa. Käytännössä rasvaton maito viestittää elimistölle, että jotain puuttuu, mikä johtaa ylensyömiseen ja lihomiseen.
Vuonna 2003 luotettava ja arvostettu tutkimuksia vertaileva Cochrane-verkosto vertaili vähärasvaisia ja vähäkalorisia ruokavalioita toisiinsa todeten: ”vähärasvaiset ruokavaliot eivät ole yhtään tehokkaampia kuin vähäkaloriset ruokavaliot pitkävaikutteisen painonpudotuksen tavoittelussa.” Kuten aiemmin mainitun tutkimuksen Walter Willett kirjoitti JAMAssa: ”Rasvapitoiset ruokavaliot eivät vaikuta olevan ensisijainen syy yhteiskunnassamme esiintyvään runsaaseen kehon rasvan määrään, joten rasvan vähentäminen ei ole siihen ratkaisu.”
On yleisesti hyväksytty teoria, että rasvat itse asiassa hillitsevät ruokahalua laukaisemalla kylläisyyden tunnetta aiheuttavan kolekystokiniini-hormonin tuotannon. Rasvat myös hidastavat sokereiden vapautumista verenkiertoon, mikä vähentää niiden varastoitumista rasvaksi. Toisin sanoen mitä enemmän rasvaa maidossa, sitä vähemmän rasvaa vyötäröllä. Vuonna 2005 Harvardin julkisen terveydenhuollon yliopistotutkijat tutkivat 12.829:n iältään 9-14-vuotiaan amerikkalaislapsen maidonkulutusta ja painoa. He kertoivat tutkimuskoosteessa: ”Vastoin olettamuksiamme rasvaton maito ja 1 % -maito liittyivät painon nousuun, mutta rasvaiset maitotuotteet eivät. Kaikissa etnisissä ryhmissä ja eri sosiaalisissa luokissa tulokset olivat samankaltaiset: rasvatonta maitoa juovat lapset olivat painavampia kuin kevyt- ja täysmaitoa juoneet.”
14 vuoden seurantatutkimuksessa, joka julkaistiin Annals of Internal Medicinessa havaittiin, että eniten rasvaisia maitotuotteita syövillä ihmisillä oli noin 60 % pienempi todennäköisyys saada aikuisiän diabetes verrattuna niihin, jotka valitsivat rasvattoman maidon ja jogurtin.
On kuitenkin tärkeää pistää merkille, että täysmaidonkin rasvapitoisuus on vain 3 – 4 %. David Ludwig sanoo: ”Jostain syystä tämä rasvaton maito on syöpynyt niin syvälle yhteiskuntamme ravintotietoisuuteen, että siihen uskotaan siitä huolimatta, että sen terveysvaikutuksista ei ole todisteita. Päinvastoin, todisteet kertovat rasvattoman maidon olevan terveysriski.”
6 faktaa rasvattomasta maidosta
1. Se suunniteltiin maksimoimaan tuotto, ei parantamaan terveyttä
Ihmiset eivät ole aina uskoneet rasvan olevan epäterveellistä. Kaikki alkoi yhden huonon tiedemiehen [5] virheellisestä teoriasta, jonka mukaan tyydyttyneet rasvat aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja. Teoria kuulostaa oudolta, sillä juuri kukaan ei kuollut sydänkohtauksiin 1900-luvun vaihteessa kaikkien syödessä kiloittain voita ja kermaa joka kuukausi. Kuitenkin Toiseen Maailmansotaan mennessä kaikki olivat vakuuttuneita siitä, että rasva oli vihollinen no 1. Voi korvattiin toksisista teollisuusöljyistä tehdyllä halvalla margariinilla ja täysmaito vaihdettiin rasvattomaksi maidoksi.
2. Siinä on salainen ainesosa, josta ei kerrota
Ennen jalostusta rasvaton maito ei muistuta luonnon maitoa lainkaan, vaan on rakenteeltaan vetistä, väriltään vastenmielisen sinertävää ja maistuu pahviselta. Jotta sen rakenne ja maku saataisiin palautettua lähemmäs alkuperäistä maitoa, joudutaan siihen lisäämään maitoproteiinijauhetta. Maidon homogenointi tarkoittaa (emulsio)nesteen puristamista suurella paineella hyvin pienireikäisen siivilän läpi, jolloin maidon kolesteroli hapettuu ja syntyy toksisia nitraatteja. Maitojauheen proteiinit ovat keholle niin luonnottomia, ettei elimistö tunnista niitä ja ne lisäävät tulehduksia. Järkyttävintä on se, ettei elintarvikevirasto velvoita meijeriteollisuutta merkitsemään maitojauhetta erillisenä valmistusaineena, sillä virallisesti sekin on vain ”maitoa”. Kuluttaja ei voi siis mitenkään tietää, millaisia luonnottomia ja toksisia maitojalosteita rasvattomat tuotteet sisältävät.
3. Maito sisältää antibiootteja, geenimuunneltuja organismeja ja kuvottavia ruumiinnesteitä
Useimmat jalostetut rasvattomat maitotuotteet kaupoissa tulevat suurilta tehotiloilta, joissa eläimiä pidetään ahtaissa tehdasoloissa, missä niillä ei ole tilaa liikkua ja niitä ruokitaan tuotannon tehostamiseen tähtäävällä ruokavaliolla, joka on nautaeläimille täysin luonnoton. Lehmien kuuluisi syödä ruohoa, mutta niille syötetty maissi ja muu ruoka saavat ne sairastelemaan, minkä vuoksi niille annetaan runsaasti antibiootteja ja muita lääkkeitä, jotta ne voisivat jatkaa tehokasta tuotantoa. Niiden elimistössä on kuitenkin jatkuvasti erilaisia infektioita, joten maitoon pääsee usein ruumiin nesteitä, kuten verta, limaa ja märkää paiseista ja haavoista. Yhdysvaltojen elintarvikevirasto FDA sallii näiden vieraiden ruumiinnesteiden pitoisuuden jopa 750 miljoonaa valkosolua maitolitrassa.
4. Sillä ei ole juuri minkäänlaista ravintoarvoa
Ellei hanki maitoaan suoraan tilalta, jossa lehmät saavat laiduntaa vapaasti ruohoa syöden, on erittäin todennäköistä, ettei kaupan hyllyltä ostetussa maidossa ole merkittävästi jäljellä välttämättömiä rasvaliukoisia vitamiineja. Lehmät saavat luonnolliset A-, E- ja K-vitamiininsa syömästään ruohosta ja D-vitamiinin laiduntaessaan auringonvalossa. Johtuen tehotuotannon suureen tuottavuuteen tähtäävästä jalostuksesta on vankeudessa elävien lehmien maidon vitamiinipitoisuus huomattavasti laimeampi, sillä lehmät pystyvät siirtämään tuottamaansa maitoon vain tietyn määrän vitamiineja. Ja mitä tulee muihin ravintoarvoihin, kuumapastörointi on muuttanut vähät proteiinit luonnottomiksi ja mahdollisesti haitallisiksi sekä tuhonnut ruoansulatukselle hyödylliset entsyymit ja probioottisen mikroflooran.
5. Se ei auta laihtumaan tai pysymään hoikkana
Jo kauan ennen rasvattoman maidon markkinointia vyötärönhoikistajana tiesivät karjanhoitajat hyvin, mihin se on omiaan. Perinteisesti kuorittua maitoa käytettiin porsaiden lihottamiseen ennen teurastusta. Maidosta kuorittu kerma taas käytettiin ihmisten ruokaan, kermaan ja voihin. Nykyään koululaiset, jotka ovat olleet koekaniineja virheelliselle ravintokokeilulle juoda rasvatonta maitoa täysmaidon sijaan, eivät ole ainakaan yhtään laihempia. Tuhansien lasten seurantatutkimuksessa todettiin rasvatonta maitoa juoneiden lasten olevan lihavampia, eivätkä aikuiset pärjää yhtään paremmin vaihtamalla täysmaito rasvattomaan.
6. Se ei auta välttämään sydän- ja verisuonitauteja
Rasvatonta maitoa pidetään sydänystävällisenä, koska siinä ei ole tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia, joita täysmaidossa uskotaan olevan. On todella omituista, miten yhden tyypin virheelliseksi osoitettu teoria tyydyttyneiden rasvojen aiheuttamista sydänsairauksista pysyy yhä pinnalla 70 vuoden jälkeen. Hän käytti analyysiinsä vain niiden maiden tietoja, jotka asettuivat nätisti kuvaajaan, joka osoitti rasvan käytön lisäävän sydäntauteja, mutta jätti huomiotta tilastotiedot kymmenistä muista maista, joissa käytettiin paljon rasvaa, eikä ollut sydäntauteja, tai käytettiin vähän rasvaa ja oli silti paljon sydäntauteja.
Kannattaisiko nyt ruveta välttämään teollisia vähärasvaisia maitotuotteita ja siirtyä käyttämään luonnollista täysmaitoa, mieluiten suoraan luomutilalta?
Alkuperäinen artikkeli: http://preventdisease.com/news/13/070813_Experts-Explain-How-Low-Fat-or-Skimmed-Milk-Encourages-Weight-Gain.shtml [6]