"On väärin kysyä, miten holokausti oli teknisesti mahdollista toteuttaa. Holokausti oli teknisesti mahdollinen, koska se tapahtui."

Fernand Braudel

Kuva: dreamstime.com

Asiantuntijoiden mukaan rasvaton maito lihottaa

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 3,34
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jalostettu ja pastöroitu maito on jo itsessään kuollut neste, vailla mitään todellista ravintoarvoa, mutta jos luulee rasvattoman maidon olevan terveellistä ja pitävän painon kurissa, kannattaa lukea tämä artikkeli ja miettiä uudestaan.

Tutkimukset ovat osoittaneet rasvattoman maidon lihottavan meitä enemmän kuin pitäisi. Pastöroitu maito on ehkä yksi kaikkein köyhimmistä juomista ravintosisällöltään, joka on virheellisesti leimattu ”täydelliseksi ateriaksi”. Mielestäni on tarpeeksi tieteellisiä todisteita siitä, että ihmisten ei kannattaisi juoda minkään muun eläinlajin maitoa kuin omansa.

Terveysviranomaisten suositukset maidonjuonnista johtavat ylipainoon ja sairauksiin

Laihduttamaan pyrkineet ihmiset ovat jo vuosia vaihtaneet täysmaidon tai kevytmaidon vetiseen rasvattomaan maitoon. Terveysviranomaisten suositusten mukaan ihmisten tulisi juoda kohtuullisesti maitoa ja syödä maitotuotteita valiten mieluiten vähärasvaiset vaihtoehdot tai syöden rasvaisempia vähemmän tai harvemmin. Yleisesti luullaan, että juomalla rasvatonta maitoa saa täysmaidon hyödyt (jotka ovat lähes olemattomat) ilman rasvaa ja kaloreita. Tehdään nyt kuitenkin selväksi, että pastörointi tuhoaa entsyymejä, vähentää vitamiinipitoisuutta, muuntaa maidon herkkiä proteiineja, tuhoaa B6-, B12– ja C-vitamiinit, tappaa hyödyllisiä bakteereja, lisää patogeenejä ja liittyy allergioihin, kariekseen, vauvojen koliikkiin, lasten kasvuongelmiin, osteoporoosiin, niveltulehduksiin, sydänongelmiin ja syöpään. Pastöroidulla maidolla ei siis ole mitään todellisia terveysvaikutuksia, mutta oletetaan hetken verran, että sillä on.

Vähentämällä maidon rasvaa on rasvaton maito varmasti vähäkalorisempaa, mutta tutkimuksen mukaan se ei välttämättä tarkoita nautittujen kalorien vähenemistä. David Ludwig Bostonin lastensairaalasta ja tri Walter Willett Harvardin julkisen terveydenhuollon yliopistosta julkaisivat tutkimuksensa JAMA Pediatricsissa. Heidän mukaansa on hyvin vähän todisteita rasvattoman maidon laihduttavasta vaikutuksesta ja itse asiassa johtuen rasvattomien tuotteiden vähemmän täyttävästä vaikutuksesta kuluttajat tuppaavat nauttimaan niitä enemmän.

Aiempi tutkimus, joka julkaistiin Time Magazinessa osoitti, että rasvatonta maitoa juoneilla oli korkeampi todennäköisyys olla ylipainoisia myöhemmin elämässä. Tutkimuksen johtaja tri Mark Daniel DeBoer Virginian lääketieteellisestä totesi: ”Alkuperäinen olettamuksemme oli, että täysmaitoa juoneet lapset olisivat lihavampia suuremman energiasisällön vuoksi, mutta tulokset olivat täysin päinvastaisia.”

Kuluttajia lypsetään ja huijataan monin tavoin. Lupaus laihtumisesta ja terveemmästä sydämestä juomalla rasvatonta maitoa ja käyttämällä vähärasvaisia tuotteita on perusteeton ja vaikuttaa siltä, että siitä aiheutuu lihomista ja verisuonien ahtaumia. Ensin maitoteollisuuden monopoli erottaa hyvät rasvat maitotuotteista ja myy ne kuluttajille korkeammalla tuottomarginaalilla muissa tuotteissa.

Rasvatonta maitoa joudutaan makeuttamaan, jotta se maistuisi

Vetinen rasvaton maito itsessään maistuu kamalalle, joten suurin osa maitoteollisuudesta lisää rasvattomiin tuotteisiin sokeria, jotta ne maistuisivat paremmalle. Yhdysvalloissa on maitoteollisuudella kova yritys saada keinomakeutusaineet hyväksytyksi tavalliseen maitoon. Aspartaamin kaltaisten keinomakeutusaineiden lisääminen maitoon muuttaa sen luokittelua, jolloin erilaisesta makeutusaineesta pitäisi olla merkintä, kuten suklaamaitojuoma, josta tulisi esimerkiksi ”vähäkalorinen suklaamaitojuoma”. Amerikkalaiset maidontuottajat ja maitoteollisuus yhdistivät voimansa ja jättivät vetoomuksen elintarvike- ja lääkevirastolle (FDA) asetuksen muuttamiseksi 17 maitotuotteen osalta. He perustelivat muutosta sillä, että vähäsokerisempi olisi lapsille terveellisempää, mutta lapset suhtautuvat yleensä ”vähäkalorisia” vastaan, joten vaaditut merkinnät haittaisivat merkittävästi maitotuotteiden myyntiä.

Selkeyden vuoksi todettakoon, että vetoomuksessa ei vaadita keinomakeutusaineiden salaamista, vaan ainoastaan, ettei niitä tarvitsisi merkitä maitotuotteen nimeen. Vaikka meijeriväki saisi tahtonsa läpi, maito olisi edelleen maitoa, mutta valmistusaineissa lukisi keinomakeutusaineina ”aspartaami”, ”sukraloosi” tai ”asesulfaami K”. Pitää osata tulkita valmistusaineluetteloa, jos tuotteen nimi ei enää kerro, mistä on kyse.

Rasvat hillitsevät nälän tunnetta, rasvattomat tuotteet pitävät nälkäisenä

Useat tutkimukset ovat osoittaneet uudestaan ja uudestaan, että vähärasvainen (tai vähäkalorinen) ruokavalio ei johda kestävään painonpudotukseen ja terveyteen, vaan aiheuttaa tilapäisen painonpudotuksen, jolloin laihtumisen jälkeen paino palaa nopeasti takaisin. Tämä johtuu siitä, että terveelliset rasvat itse asiassa hillitsevät ruokahalua ja laukaisevat kylläisyydentunteen aiheuttavien hormonien tuotannon. Rasvatonta ruokaa syödessä kylläisyyden tunnetta ei tule aivoista, vaan vasta kun on ahminut kupunsa täyteen epäterveellistä ruokaa. Käytännössä rasvaton maito viestittää elimistölle, että jotain puuttuu, mikä johtaa ylensyömiseen ja lihomiseen.

Vuonna 2003 luotettava ja arvostettu tutkimuksia vertaileva Cochrane-verkosto vertaili vähärasvaisia ja vähäkalorisia ruokavalioita toisiinsa todeten: ”vähärasvaiset ruokavaliot eivät ole yhtään tehokkaampia kuin vähäkaloriset ruokavaliot pitkävaikutteisen painonpudotuksen tavoittelussa.” Kuten aiemmin mainitun tutkimuksen Walter Willett kirjoitti JAMAssa: ”Rasvapitoiset ruokavaliot eivät vaikuta olevan ensisijainen syy yhteiskunnassamme esiintyvään runsaaseen kehon rasvan määrään, joten rasvan vähentäminen ei ole siihen ratkaisu.”

On yleisesti hyväksytty teoria, että rasvat itse asiassa hillitsevät ruokahalua laukaisemalla kylläisyyden tunnetta aiheuttavan kolekystokiniini-hormonin tuotannon. Rasvat myös hidastavat sokereiden vapautumista verenkiertoon, mikä vähentää niiden varastoitumista rasvaksi. Toisin sanoen mitä enemmän rasvaa maidossa, sitä vähemmän rasvaa vyötäröllä. Vuonna 2005 Harvardin julkisen terveydenhuollon yliopistotutkijat tutkivat 12.829:n iältään 9-14-vuotiaan amerikkalaislapsen maidonkulutusta ja painoa. He kertoivat tutkimuskoosteessa: ”Vastoin olettamuksiamme rasvaton maito ja 1 % -maito liittyivät painon nousuun, mutta rasvaiset maitotuotteet eivät. Kaikissa etnisissä ryhmissä ja eri sosiaalisissa luokissa tulokset olivat samankaltaiset: rasvatonta maitoa juovat lapset olivat painavampia kuin kevyt- ja täysmaitoa juoneet.”

14 vuoden seurantatutkimuksessa, joka julkaistiin Annals of Internal Medicinessa havaittiin, että eniten rasvaisia maitotuotteita syövillä ihmisillä oli noin 60 % pienempi todennäköisyys saada aikuisiän diabetes verrattuna niihin, jotka valitsivat rasvattoman maidon ja jogurtin.

On kuitenkin tärkeää pistää merkille, että täysmaidonkin rasvapitoisuus on vain 3 – 4 %. David Ludwig sanoo: ”Jostain syystä tämä rasvaton maito on syöpynyt niin syvälle yhteiskuntamme ravintotietoisuuteen, että siihen uskotaan siitä huolimatta, että sen terveysvaikutuksista ei ole todisteita. Päinvastoin, todisteet kertovat rasvattoman maidon olevan terveysriski.”

6 faktaa rasvattomasta maidosta

1. Se suunniteltiin maksimoimaan tuotto, ei parantamaan terveyttä

Ihmiset eivät ole aina uskoneet rasvan olevan epäterveellistä. Kaikki alkoi yhden huonon tiedemiehen virheellisestä teoriasta, jonka mukaan tyydyttyneet rasvat aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja. Teoria kuulostaa oudolta, sillä juuri kukaan ei kuollut sydänkohtauksiin 1900-luvun vaihteessa kaikkien syödessä kiloittain voita ja kermaa joka kuukausi. Kuitenkin Toiseen Maailmansotaan mennessä kaikki olivat vakuuttuneita siitä, että rasva oli vihollinen no 1. Voi korvattiin toksisista teollisuusöljyistä tehdyllä halvalla margariinilla ja täysmaito vaihdettiin rasvattomaksi maidoksi.

2. Siinä on salainen ainesosa, josta ei kerrota

Ennen jalostusta rasvaton maito ei muistuta luonnon maitoa lainkaan, vaan on rakenteeltaan vetistä, väriltään vastenmielisen sinertävää ja maistuu pahviselta. Jotta sen rakenne ja maku saataisiin palautettua lähemmäs alkuperäistä maitoa, joudutaan siihen lisäämään maitoproteiinijauhetta. Maidon homogenointi tarkoittaa (emulsio)nesteen puristamista suurella paineella hyvin pienireikäisen siivilän läpi, jolloin maidon kolesteroli hapettuu ja syntyy toksisia nitraatteja. Maitojauheen proteiinit ovat keholle niin luonnottomia, ettei elimistö tunnista niitä ja ne lisäävät tulehduksia. Järkyttävintä on se, ettei elintarvikevirasto velvoita meijeriteollisuutta merkitsemään maitojauhetta erillisenä valmistusaineena, sillä virallisesti sekin on vain ”maitoa”. Kuluttaja ei voi siis mitenkään tietää, millaisia luonnottomia ja toksisia maitojalosteita rasvattomat tuotteet sisältävät.

3. Maito sisältää antibiootteja, geenimuunneltuja organismeja ja kuvottavia ruumiinnesteitä

Useimmat jalostetut rasvattomat maitotuotteet kaupoissa tulevat suurilta tehotiloilta, joissa eläimiä pidetään ahtaissa tehdasoloissa, missä niillä ei ole tilaa liikkua ja niitä ruokitaan tuotannon tehostamiseen tähtäävällä ruokavaliolla, joka on nautaeläimille täysin luonnoton. Lehmien kuuluisi syödä ruohoa, mutta niille syötetty maissi ja muu ruoka saavat ne sairastelemaan, minkä vuoksi niille annetaan runsaasti antibiootteja ja muita lääkkeitä, jotta ne voisivat jatkaa tehokasta tuotantoa. Niiden elimistössä on kuitenkin jatkuvasti erilaisia infektioita, joten maitoon pääsee usein ruumiin nesteitä, kuten verta, limaa ja märkää paiseista ja haavoista. Yhdysvaltojen elintarvikevirasto FDA sallii näiden vieraiden ruumiinnesteiden pitoisuuden jopa 750 miljoonaa valkosolua maitolitrassa.

4. Sillä ei ole juuri minkäänlaista ravintoarvoa

Ellei hanki maitoaan suoraan tilalta, jossa lehmät saavat laiduntaa vapaasti ruohoa syöden, on erittäin todennäköistä, ettei kaupan hyllyltä ostetussa maidossa ole merkittävästi jäljellä välttämättömiä rasvaliukoisia vitamiineja. Lehmät saavat luonnolliset A-, E- ja K-vitamiininsa syömästään ruohosta ja D-vitamiinin laiduntaessaan auringonvalossa. Johtuen tehotuotannon suureen tuottavuuteen tähtäävästä jalostuksesta on vankeudessa elävien lehmien maidon vitamiinipitoisuus huomattavasti laimeampi, sillä lehmät pystyvät siirtämään tuottamaansa maitoon vain tietyn määrän vitamiineja. Ja mitä tulee muihin ravintoarvoihin, kuumapastörointi on muuttanut vähät proteiinit luonnottomiksi ja mahdollisesti haitallisiksi sekä tuhonnut ruoansulatukselle hyödylliset entsyymit ja probioottisen mikroflooran.

5. Se ei auta laihtumaan tai pysymään hoikkana

Jo kauan ennen rasvattoman maidon markkinointia vyötärönhoikistajana tiesivät karjanhoitajat hyvin, mihin se on omiaan. Perinteisesti kuorittua maitoa käytettiin porsaiden lihottamiseen ennen teurastusta. Maidosta kuorittu kerma taas käytettiin ihmisten ruokaan, kermaan ja voihin. Nykyään koululaiset, jotka ovat olleet koekaniineja virheelliselle ravintokokeilulle juoda rasvatonta maitoa täysmaidon sijaan, eivät ole ainakaan yhtään laihempia. Tuhansien lasten seurantatutkimuksessa todettiin rasvatonta maitoa juoneiden lasten olevan lihavampia, eivätkä aikuiset pärjää yhtään paremmin vaihtamalla täysmaito rasvattomaan.

6. Se ei auta välttämään sydän- ja verisuonitauteja

Rasvatonta maitoa pidetään sydänystävällisenä, koska siinä ei ole tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia, joita täysmaidossa uskotaan olevan. On todella omituista, miten yhden tyypin virheelliseksi osoitettu teoria tyydyttyneiden rasvojen aiheuttamista sydänsairauksista pysyy yhä pinnalla 70 vuoden jälkeen. Hän käytti analyysiinsä vain niiden maiden tietoja, jotka asettuivat nätisti kuvaajaan, joka osoitti rasvan käytön lisäävän sydäntauteja, mutta jätti huomiotta tilastotiedot kymmenistä muista maista, joissa käytettiin paljon rasvaa, eikä ollut sydäntauteja, tai käytettiin vähän rasvaa ja oli silti paljon sydäntauteja.

Kannattaisiko nyt ruveta välttämään teollisia vähärasvaisia maitotuotteita ja siirtyä käyttämään luonnollista täysmaitoa, mieluiten suoraan luomutilalta?

Alkuperäinen artikkeli: http://preventdisease.com/news/13/070813_Experts-Explain-How-Low-Fat-or-Skimmed-Milk-Encourages-Weight-Gain.shtml

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

25 Kommentit

  1. En juo maitoa. Se kuuluu vasikalle.

    http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm

    (6)(5)
  2. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013071817276830_uu.shtml

    Terveysviranomaiset vaativat tinkimaitotuotteiden myynnin siirtoa pois kaupan tiloista. Kauppias uupui viranomaisten vuosia jatkuneeseen terroriin.

    Eliitti haluaa näköjään kaiken kaupan suuryrityksille ja suomalaisten taas syövän ja juovan epäterveellisesti ja kuolevan nuorempina. Tämä ”terveysviranomaisten” terrori ei todellakaan ole mitään Brysselin direktiivien noudattamista tai mallioppilaana toimimista, vaan se on jatkunut maassamme vaikka kuinka kauan.

    (8)(1)
  3. Olen koko ikäni juonut rasvatonta maitoa. Jos maistan sinistä tai punaista maistuvat ne tasan paskalle ja rasva killuu kitalaessa.

    Ehkä amerikkalaiset tunkevat maitoon sokeria, että se maistuu lapsille ja muille makeanystäville. Jossain HYLA-maidossa taitaa olla sokeria tai aspartaania, mutta kyllä se pahaa onkin. Suomen kansa pystyy käsittelemään laktoosia parhaiten koko maailmassa.

    Tietenkin monet ei käsitä luttanan juomista, mutta jos siihen on tottunut, on se hyvää ja raikasta.

    Enpä muuten tiedä ketään kuka on alkanut laihduttamaan vaihtamalla rasvattomaan maitoon.

    Minua se ei ole lihottanut eikä laihduttanut.

    Aika pöljä artikkeli.

    (7)(18)
  4. Ei kai joku oikeasti usko tähän p***aan jota tämä kyseinen ”media” levittää totuutena ?

    (8)(15)
    • @-P-: No mihin p***skaan minun pitäisi sinun mukaasi uskoa? Miksi olet sitä mieltä että juuri sinun mainostama p***ska on se oikea? Oletko valmis puolustamaan sinun p***skasi kansainvälisillä p***skan markkinoilla vai vaan murjottamaan ja haukkumaan muita siitä että valitsevat sitä väärää laatua?

      Maitoa en juo. Jotenkin olen vielä hengissä. Olen laiha ja sporttinen kuin vuoristolla asuva buddhalainen munkki. Olkaa kateellisia.

      (7)(6)
    • Hiukan parannusta, kun sentään lähteet mainitaan, voi jäljittää ne ja vertailla muihin tietämiinsä faktoihin. Tai sitten päästellä puhdasgeenisen, vaalean ja sinisilmäisen herrasrodun aivopieruja.

      (0)(1)
  5. ”…tyydyttyneet rasvat aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja. Teoria kuulostaa oudolta, sillä juuri kukaan ei kuollut sydänkohtauksiin 1900-luvun vaihteessa kaikkien syödessä kiloittain voita ja kermaa joka kuukausi.”

    Ja tuon ajan elinajanodote oli…?

    🙂

    (10)(2)
    • Kala-Eemeli

      ’Kaikkien’ ? Vain rikkaimmat söivät voita ja joivat maitoa kilokaupalla. Köyhä torppari kirnusi kaiken maidon voiksi ja möi rahanpuutteessaan rikkaammille, ja hapatti kurrin piimäksi, ja joi usein senkin vedellä jatkettuna.

      (4)(1)
  6. HYLA maidossa ei ole lisättyä sokeria – eikä tietenkään mitään keinotekoisia makeutusaineita – sen enempää kuin missään muussakaan suomalaisessa maidossa. HYLA maidon makeus syntyy maidossa luontaisesti olevan maitosokerin eli laktoosin pilkkomisesta, jolloin laktoosi jakautuu makeahkoilta maistuviksi ainesosiksi. Laktoosi pilkotaan, jotta myös laktoosi-intolerantit eli laktoosille herkät ihmiset voivat sitä nauttia. Täysin laktoosittomissa maidoissa makeutta ei ole, koska niistä laktoosi poistetaan kokonaan.

    (6)(0)
  7. Mistähän johtuu että minun maha kestää vain ”tankkimaitoa”. Aivan sama juoko laktoositonta maitojuomaa, Eilaa, luomua niin varmasti alkaa mahassa kuplimaan.
    Eli kysymys kuuluu, onko minussa vaika vai maidon käsittelyssä?

    (8)(0)
    • Maidonjalostaja

      Maidon käsittely pilaa maidon rakenteen varsinkin homogenointi joka pilkkoo maidon luontaisen laktoosin niin pieniksi ettei kaikkien elimmistö sitä kestä. Joten tankkimaito parasta. Nm maidonjalostuksen erikoistutkinto takanapäin. Tiedän mistä puhun. 🙂

      (6)(0)
  8. Kestää vähintää 50 sukupolvea ennen kuin ihmisen elimistö tottuu uuteen ravintoaineeseen kuten maitoon tai viljaan. Niitä ei yleisistä uskomuksista huolimatta ole käytetty meillä vielä kovinkaan pitkään. Luonnottomasta prosessoinnista puhumattakaan.

    Lait on tehtävä erilaisiksi pienille toimijoilla ja isoille tehtaille. Kukkarolla valitsemme. Ja äänestämällä.

    (4)(0)
    • Maitoa käytettiin ja säilöttiin jopa ennen vuotta 6500 eaa. Viljoista vehnän viljelyn historia ulottuu pisimmälle: sen viljelyn katsotaan alkaneen jo 10 000 vuotta sitten. nyt ne faktat kuntoo ennenku tullaa höpöttelemää ihan omiaa.

      (1)(0)
  9. sama täällä, ”normaali” kaupan maitoa en ole pystynyt juomaan teini iän jälkeen, mutta mökillä joensuussa juodaan kesäisin aina tonkkamaitoa, eikä tule ongelmia.,

    (4)(2)
  10. Minut tämä artikkeli laittoi taas kerran miettimään koko maidon juontia…. Itse ajattelen, että jokaisella on oma ainutlaatuinen elimistö, kalorinkulutuskyky, perintötekijät ym. ym. kaikki sellaiset elementit, jotka vaikuttavat itse kunkin terveyteen ja lihavuuteen/laihuuteen. Mikä on yhdelle hyvä, on toiselle kauhistus. Itse olen oikea maidon suurkuluttaja ja olen juonut aina rasvatonta maitoa (lapsuus poislukien). Kamppailen koko ajan lisääntyvän ylipainon kanssa. Tiedän teoriassa ne helpotkin peruskeinot, jolla saan painoa pois, olen sen saanut monesti lähtemään, mutta en pysymään poissa.

    Olen saanut muutamia vaihtoehtoja ravitsemusasiantuntijoilta minun ruoka- ja elämäntaparemonttiin ruoan suhteen ja kuinka ollakaan, kaikissa näissä toivotaan maidon poisjättämistä! Se on minulle vaikeaa. Olen kuitenkin ollut pisimmillään ilman maitoa 2 viikkoa ja kun tämä jälkeen olen maistanut rasvatonta maitoa, se oikeasti maistuu todella imelälle – siis tämä meidän kotimainen Valion maito. Eli mitä pidempään olisin ilman maitoa, sitä oudommalta se sitten taas maistuu….

    Aion yrittää taas kerran ensi viikon alusta uutta ruokavaliota, josta puuttuu maito, ja kertakaikkiaan katsoa, lähteekö se ylipaino ja pysyykö poissa. 🙂

    (3)(1)
    • Itse syön terveellisesti enkä ole ylipainoinen. Aina, kun olen mummin luona niin mummi ostaa rasvatonta maitoa ja kotona taas äiti ostaa 1,5% maitoa. Syön yleensä vähärasva jauhelihaa ( 9,5-10% ) ja ylipäätään vähärasvasta. Olen alkanut katsomaan pakkaus selosteista tyydyttynyttä rasvaa. Ruokakermassa ja joissakin leipälevitteissä on tyydyttynyttä rasvaa paljon. Esim koskenlaskissa on yli 11g tyydytynyttä. Ja joissakin leipälevitteissä jopa 18g mitä olen kaupassa nähnyt. Vaikka olen juonut/syönt vähärasvaisia maitotuitteita ja syönyt terveellisesti niin painoa ei ole noussut vaa pikemminki laskenut. Kun alotin kaverin kanssa syömään terveellisemmin/vähärasvasemmin ( (17.4.16) niin painoin 51,4kg ja nyt painan 3.7 41,1kg 🙂

      (0)(4)
  11. mutta.

    mennään siihen perustasoon.lehmän maito on kuitenkin tarkoitettu vasikalle.äidin maito lapselle.

    jos tolta kantilta katsoo, niin lehmänmaito ei kuulu ihmisen lipitettäväks eikä äidinmaito vasikalle.saatikaan aikuiselle ihmiselle tai aikuiselle lehmälle äidinmaito.

    Luonnossa ei ole kovinkaan montaa eläintä joka kävis toisen eläimen tissillä, saatikaan aikuisena.Periaatteessa toi on merkki siitä et me ollaan parasiitteja lehmän utareissa.

    samalla kun tehdään lehmänmaidosta juustoa, niin kovinkaan moni ei pystyis nieleskelemään äidinmaidosta tehtyä juustoa.

    vähän on asiat vinksallaan jos niitä oikeasti rupee ajattelemaan.

    (4)(1)
  12. jos lehmänmaitoa kuitenkin juo, eikä siinä yhteydessä käytä sitä lypsylaitteita joissa alkaa aikas nopeasti mikrobit kasvamaan(kokeilkaa itse suljetussa purkissa olevan maidon hajua kun on lämmenny vähä ja ollu enne sulkemista hapen kanssa ).näitten teollisten laitteiden läpi pumpattu maito on pakko iskukuumentaa jne, sillä niistä se maito saattaa pilaantua tosi nopeasti.suoraan puhtaaseen tonkkaan utareesta siinä harvemmin esiintyy suuria mikrobimääriä, toisin kuin vaikeasti kemialla puhdistettavien ahtaiden laitteiden ja putkien läpi tulleena.

    on unohdettu kokonaan mistä ne mikrobikasvustot oikeasti saa räjähtävän alun.

    (1)(0)
  13. Kun nykyisin katselee kaupan hyllyjä, niin Lidlin perässä on SS-ketju ja K-ryhmäkin hoksanneet LUOMU:n arvon. Lidin hyllyistä on monta kertaa kuluneen kesän aikana LUOMU-tuotteet olleet loppu. Ja nyt sitten sekä SS-rymä että Valio mainostavat kovasti LUOMU-tuotteitaan.

    Kun sitten katselin näitä LUOMU-tuotteita hyllyssä, niin Valion purkkien kyljissä luki tekstejä: HYLA, Laktoositon, Rasvaton. Mietinkin millainen lehmä lypsää HYLA-maitoa, joka on purkistettu. Tai rasvatonta? En ole myöskään kuullut Rasvattoman maidon tuottajasta, vaikka nykyiset lehmät sen tuottavat rasvaa vain sen 4%. Ehkä alkuperäinen Suomalainen karja sen 5%. Mutta kuitenkin.

    Meille koitetaan myydä nykyään paljon erilaisia artikkeleita LUOMU:na, mutta juuri muuta LUOMUa niissä ei ole kuin teksti pakkauksessa. Siis pyydän, pientä tarkkaavaisuutta ja kriittisyyttä kun ostatte. Älkää olko sinisilmäisiä.

    (8)(0)
  14. Artikkelin otsikko on harhaanjohtava. Mielestäni rasvattoman maidon lihottavalle vaikutukselle ei ole riittävä perustelu se, ”että kun sitä sitten juodaan enemmän kun se kerran on rasvatonta”. Ihan kuin kaikki ihmiset olisivat jotain aivottomia pellejä, jotka syövät ja juovat minkä ehtivät ”kun nyt kerran on rasvattomaan vaihdettu”. Ehkä jotkut meistä ihmisistä ymmärtävät sellaisen käsitteen kuin kohtuus….voihan porkkanoitakin syömällä lihoa jos niitä kiloittain popsii. Itse olen juonut koko ikäni rasvatonta suomalaista maitoa, ja se maistuu paremmalle kuin mikään muu maailmassa. Enkä ole niin lihonut kuin laihtunutkaan. Sinänsä artikkeli käsitteli rakasta jenkkilää, jossa maidon tuotantoa harrastetaan vähän eri meiningillä kuin suomessa.

    (1)(5)
    • Tehdään nyt kuitenkin selväksi, että pastörointi tuhoaa entsyymejä, vähentää vitamiinipitoisuutta, muuntaa maidon herkkiä proteiineja, tuhoaa B6-, B12- ja C-vitamiinit, tappaa hyödyllisiä bakteereja, lisää patogeenejä ja liittyy allergioihin, kariekseen, vauvojen koliikkiin, lasten kasvuongelmiin, osteoporoosiin, niveltulehduksiin, sydänongelmiin ja syöpään. Pastöroidulla maidolla ei siis ole mitään todellisia terveysvaikutuksia, mutta oletetaan hetken verran, että sillä on.

      (6)(1)
  15. Erittäin hyvä ja lukemisen arvoinen artikkeli siitä niinsanotusta terveystuotteeksi luokitellusta rasvattomasta maidosta ja muista teollisesti käsitellyistä ja muokatuista tuotteista joiden epäterveellisyys on vailla vertaa. Tässä mielestäni myös ihan lukemisen arvoinen kirja Ruokapyramidihuijaus,myös sähköinen versio. Susanna Kovalainen & Harri Lapinoja mitä meille syötetään.

    (5)(0)
  16. Hienoa että suojellaan Makakeja ihmisten turmiolliselta ruokavaliolta ”kieltotauluineen, Ihmisille taas vastaavia varoitustauluja ei ole, vaan luonnollisen ruokavalion noudattamisen sijasta keksitään yhä uusia lääkkeitä väärän ruokavalion aiheuttamien sairauksien hoitoon, jotta väärät ruokatottumukset voivat jatkua.” Eikö olekkin upeeta kun saa mässäillä mielinmäärin epäterveillä mössöillä kunhan muistaa vain ottaa lääkkeensä. On tämä tieteenmaailma sitten kehittynyt hurjasti eteenpäin ainakin bisnesmaailman puolella. Tämä surkuhupaisa juttu löytyy osoitteesta: Ravinto ja terveys – Violet Light Oy Gipraltar: Makakien ruokavalio ja paljon muuta mukavaa samasta osoitteesta.

    (0)(0)
  17. Pastörointi ei kyllä lisää patogeeneja, missään tapauksessa… Pastoröinti suoritetaan bakteerien poistamiseksi, ja samalla kun nämä hyt bakteerit kuolevat (tämän kerroit) kuolevat myös ne pahat taudinaiheuttaja bakteerit (patogeenit).

    (11)(0)
  18. Tekstissäsi oli myös huomattavan paljon muita epäkohtia, joita en jaksa luetella kokonaisuudessaan, mutta nyt esimerkiksi, mikäli lehmälle joudutaan antibioottikuuri antamaan, sen tuottamaa maitoa ei saa käyttää niin kauan kuin sen elimistössä sitä on. Eli jos kuuri kestää viikon niin noin 1,5 viikon maito on pelkkää jätettä, eikö siirry jalostamoon. Tätä kontrolloidaan muunmuassa sen takia, että pyritään minimoimaan antibioottiresistenttien bakteerien mahdollista syntyä.
    Toinen asia mitä toivoisin olisi kaikkiin tutkimuksiin suorat linkit, ei vain sanomalehden sivuille joka on julkaissut version tutkimuksesta. Pelkkä viittaus ei myöskään riitä.

    Lisäksi olisi hyvä perustella väitteet siitä että miten juuri pastöroitu maito on yhteydessä koliikkiin, kariekseen, osteoporoosiin. Varsinkin tämä osteoporoosi ihmetyttää, sillä maidon sisältämään calsiumiin kuumentaminen ei vaikuta mitenkään.

    Myös nämä pastöroinnin haittavaikutukset jotka luettelit liittyen entsyymeihin, vitamiineihin ja proteiniin ovat kaikki normaaleja prosesseja, joita tapahtuu aina kun jotain lämmitetään. Tätä samaa käy lihalle, kalalle, pastalle, perunalle, riisille… aina paistaessa tai keittäessä.

    (12)(0)

Jätä vastaus Tuuli Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*