- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Arvonationalismi on tuomittu epäonnistumaan

Alt-lite ja alt-right ovat samaa mieltä monista asioista, varsinkin kansallisen itsemääräämisoikeuden, vahvojen rajojen ja globalisminvastaisuuden tarpeesta. Suurin kahden leirin välinen ero on se, että alt-lite pitää mahdollisena, että Amerikan yhtenäisyys voidaan säilyttää arvonationalismin voimalla. Seuraavaksi kerron miksi arvonationalismi on tuomittu epäonnistumaan.

Mitä arvonationalismi on?

Arvonationalismi on ajatus siitä, että kansakunta voi koostua erilaisista ihmisryhmistä ilman, että nämä asettaisivat oman etnisen ryhmänsä kansakunnan edun edelle. 19. vuosisadan Yhdysvallat on mainio esimerkki toimivasta arvonationalismista. Lähinnä länsieurooppalaisista koostuvat ryhmät lakkasivat ajamasta omien ryhmiensä etua ja omistautuivat täysin ajatukselle yhtenäisestä Amerikasta. Useimmiten maahanmuuttajat eivät vaivautuneet opettamaan lapsilleen alkuperäistä äidinkieltään, sillä he halusivat kasvattaa lapsistaan amerikkalaisia, ei saksalaisia, italialaisia tai ranskalaisia, jotka sattuvat asumaan Yhdysvalloissa.

Arvonationalismin vastakohta on etninen nationalismi. Etnisessä nationalismissa kansalaiset kokevat olevansa osa kansakuntaa, koska se koostuu ihmisistä, jotka ovat heille enemmän tai vähemmän sukua. He muistuttavat heitä ulkoisesti, puhuvat samaa kieltä, heillä on sama uskonto ja kulttuuri. Etnonationalistisia valtioita ovat esimerkiksi Etelä-Korea, Japani, Israel ja Puola. Tämä ei tarkoita etteikö maassa voisi asua ulkomaalaisia vaan sitä, että ylivoimainen enemmistö kansasta kuuluu samaan etniseen ryhmään.

On syytä muistaa, että etnonationalistisessa valtiossa ulkomaalaisia voidaan kunnioittaa ja kohdella hyvin, mutta he tiedostavat, ettei heistä koskaan tule täysin korealaisia tai täysin puolalaisia. Vasta useamman sukupolven kuluttua heidän jälkeläisistä tulee osa kansaa.

Kuinka uusi kansa luodaan

Arvonationalismi toimii vain jos luodaan uusi kansa. Näin tapahtui Yhdysvalloissa 19. vuosisadalla. Amerikkalainen kulttuuri syrjäytti maahanmuuttajien alkuperäiset kulttuurit. Syntyi eräänlainen kansallinen uskonto, jonka poliittinen filosofi Samuel Huntington määritteli kristinuskoksi ilman Kristusta. Kun heiltä kysyttiin keitä he ovat, nämä amerikkalaiset eivät vastanneet ”Olen saksalais-amerikkalainen” tai ”Olen englantilais-amerikkalainen”. Vastaus oli aina sama: ”Olen amerikkalainen”, ja se sanottiin ylpeänä.

Ainoa ryhmä, jonka jäsenistä ei voinut tulla täysin amerikkalaisia, olivat mustat. Tähän oli useita syitä, kuten orjuus, kulttuurierot ja se tosiasia, että he näyttivät hyvin erilaiselta kuin valkoinen enemmistö.

Köyhyyden vastainen sota

1960-luvulta alkaen Yhdysvallat ryhtyi sankarillisiin toimiin sulauttaakseen mustien yhteisön osaksi amerikkalaista valtavirtaa. Amerikan eliitti, hallituksen lainsäädäntöä, positiivista syrjintää, sosiaaliapua, juridista aktivismia, Hollywoodia, televisiota ja koulutuslaitoksia hyödyntäen poisti kaikki esteet mustien integraation tieltä.

Viisikymmentä vuotta myöhemmin voidaan perustellusti sanoa, että pyrkimys integroida mustat amerikkalaiseen valtavirtaan on epäonnistunut. Vaikka pitää paikkansa, että osa mustista on hyötynyt eliitin toimenpiteistä, mustat ”edelleen laahaavat kaukana valkoisten perässä [1] keskeisillä taloudellisilla mittareilla kuten vaurauden, tulojen ja kodinomistuksen perusteella mitattuna.”

Mustien sulauttamiseen tarkoitettu järjestelmä ei tietenkään ole ilmainen. Julkaisija ja scifi-kirjailija Vox Day [2] laski, että valkoinen amerikkalainen siirtää elämänsä aikana lähes miljoona dollaria mustalle amerikkalaiselle, kun otetaan huomioon liittovaltion velan korko. Jos laskelmat pitävät paikkansa, eliitin kyhäämä järjestelmä on epäoikeudenmukainen ja kestämätön.

Suunnitelma B

Jos amerikkalaiset tietäisivät millainen fiasko köyhyyden vastainen sota on ollut, he tekisivät järjestelmästä lopun välittömästi. Mutta media ja yliopistot tahallaan valkopesevät tapahtumien todellisen luonteen, jotta järjestelmä pysyisi pystyssä hieman kauemmin. Samalla eliitti on ottanut käyttöön suunnitelma B:n ratkaistakseen ongelman.

Suunnitelma B ottaa erilaisen lähestymistavan. Sen sijaan että mustia yritettäisiin integroida valkoiseen yhteiskuntaan, suunnitelma B:n tavoitteena on hankkiutua eroon koko valkoisesta yhteiskunnasta. Tämä tapahtuu neljää keinoa käyttäen: rajoittamattomalla maahanmuutolla kolmansista maista, kannustamalla rodunsekoitukseen ja alhaisempaan syntyvyyteen ja vaatimalla ”valkoisuuden” lopettamista [4].

Maahanmuutto

Ennen vuotta 1965 käytännössä kaikki maahanmuuttajat saapuivat Yhdysvaltoihin Euroopasta. Nykyään suurin osa maahanmuuttajista tulee Keski-Amerikasta, Aasiasta ja Afrikasta. Ja maahanmuuttajia tulee ennätyksellisen paljon. Vuonna 1960 valkoisia oli 89 prosenttia, vuonna 2010 62 prosenttia. Tämänkaltaista väestönvaihdosta ei tavallisesti tapahdu muuten kuin täysimittaisen sotilaallisen miehityksen aikana.

Rodunsekoitus

Media rohkaisee seka-avioliittoihin televisio-ohjelmien, elokuvien ja mainosten välityksellä. Tekosyynä käytetään sitä, että tuottajat vain heijastavat Yhdysvaltojen moninaisuutta, mutta meno on häikäilemättömämpää mediassa kuin todellisessa maailmassa.

Kannustaminen alhaiseen syntyvyyteen

Toinen valkoisiin kohdistuva taktiikka on kannustaa naisia hankkimaan vähemmän lapsia, vaikka et tule koskaan näkemään ”tee vähemmän lapsia”-artikkeleita, jotka koskevat mustia naisia, aasialaisia naisia tai latinonaisia ja lapsia. Niissä käytetään aina valkoisia naisia ja lapsia. Tämä on yksi niistä osa-alueista, joilla media unohtaa moninaisuuden täydellisesti.

Loppu ”valkoisuudelle”

Viimeinen hyökkäys kohdistuu ”valkoisuuteen” itsessään. Valkoisuus on sosiaalinen konstruktio, jonka väitetään olevan erottamattomasti kytköksissä rasismin kanssa [4]. Osa menee vielä pidemmälle ja lausuu ei-niin-hienovaraisia uhkauksia valkoisia kohtaan [5]. Emme kuitenkaan koskaan näe artikkeleita, joissa rohkaistaan mustia luopumaan mustuudestaan tai juutalaisia luopumaan juutalaisuudestaan.

Kuinka kaikki päättyy?

Donald Trump kannattaa arvonationalismia. Hänen kampanjalupauksensa, ja uskon että hän oli vilpitön tehdessään sen, oli tehdä Amerikasta mahtava – parantaa kaikkien amerikkalaisten elämää ihonväristä riippumatta. Jos joku saa arvonationalismin toimimaan niin Trump. Valitettavasti näyttää siltä, että Trump ei saa tukea edes omalta puolueeltaan visionsa toteuttamiseksi. Pitkän linjan republikaanipoliitikot ovat liian tiukasti vauraiden plutokraattien otteessa, jotta olisi mahdollista pysäyttää heidän suunnitelmansa Yhdysvaltojen muuttamisesta maaksi, jossa ei ole selkeää enemmistöryhmää.

Tosin todellisuudessa edes Trumpin suunnitelma arvonationalismin palauttamisesta ei riitä. Jotta se onnistuisi, tulisi tehdä muutakin kuin vain palauttaa muutama laiton maahanmuuttaja ja kasvattaa kansantaloutta. Positiivinen syrjintä tulisi lakkauttaa täydellisesti, maahanmuutto tulisi laittaa jäihin ja kaikki sosiaaliset ohjelmat tulisi arvioida uudelleen. Ei kukaan, ei Trump eikä alt-lite, puhu tästä. Arvonationalismin juna meni jo.

Arvonationalismin sijaan tulevaisuus on heimoissa – ihmiset asettuvat sen ryhmän puolelle, jonka jäsenet ovat lähimpänä heitä itseään. Suurimmalle osalle amerikkalaisista tämä tarkoittaa jonkinlaista valkoista nationalismia. Yhdysvaltain ja Euroopan laitaoikeisto tekevät yhä laajempaa yhteistyötä. Eliitti on tietoinen tästä, ja he ovat peloissaan. Ja hyvästä syystä – koskaan aikaisemmin valkoisten nationalistien ryhmät ympäri maailmaa eivät ole tehneet yhtä laajaa yhteistyötä.

Valkoinen nationalismi ei ole ainoa vaihtoehto. On olemassa muutamia uskonnollisia ryhmiä, jotka kykenevät muodostamaan heimoja, jotka eivät välttämättä jakaudu täysin rodullisten linjojen mukaisesti. Katolisilla, mormoneilla, ortodokseilla ja muslimeilla on vahva infrastruktuuri, jota tarvitaan liittämään osalliset omavaraisiksi yhteisöiksi kun yleinen järjestys alkaa horjua.

Lopuksi, on olemassa vielä yksi vaihtoehto johon heimoaate ei liity – valtakunta, joka perustuu hengen yhtenäisyydelle. Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, joka pysyi pystyssä tuhat vuotta, koostui eri heimoista jotka jakoivat yhteisen uskon. Kun huomioidaan kuinka epäuskonnollisia Yhdysvallat ja Eurooppa ovat, tämä on varsin epätodennäköinen vaihtoehto.

Johtopäätös

Arvonationalismi toimii vain silloin kun on olemassa jotain mikä yhdistää ihmisiä. Amerikkalainen eliitti, jolla oli ehkä alkujaan hyvä tarkoitus, on järjestelmällisesti rapauttanut kaiken mikä sitoo amerikkalaisia yhteen. Nyt jäljellä on vain nippu ryhmiä, joiden välit kiristyvät seuraavan vuosikymmenen aikana. Kannattaa valmistautua väistämätöntä varten.

 

Lähde: Return of Kings [6]

Lue myös:

Yksi vihollinen – globalistit! [7]
Tietopaketti Suomen pakolaiskriisistä aloittelijoille [8]
Terrorismin ja pakolaistulvan todelliset syylliset [9]