- Magneettimedia - https://www.magneettimedia.com -

Arginiini- ihmeitä tekevä aminohappo

Arginiinin tuottama typpioksidi tarjoaa keholle moninaisia hyötyjä. Se suojaa myös tehokkaammin sydäninfarktilta kuin yksikään verenpainelääke.

 

Aminohappo L-arginiini on tärkeä tekijä sydän-ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Uusimpien tutkimusten mukaan arginiinin käytö lisäravinteena laajentaa verisuonia, helpottaa verenkiertoa, lisää monien hormonien tuotantoa, estää luiden haurastumista sekä pitää yllä terveitä kolesteroli-ja verenpainearvoja.

Arginiinin teho perustuu hyvin pitkälti sen tuottamaan typpioksidiin. Typpioksidi on kaasu, jonka on todettu välittävän viestejä kehossa. Typpioksidin merkitys terveyteen ilmeni 1990-luvun puolivälin jälkeen, kun kolmen farmakologin sen hyödyistä tekemä tutkimus tuotti heille Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinnon.

Typpioksidilla (NO) on siis paitsi keskeinen merkitys verisuonten ja systeemisen verenpaineen säätelyssä, myös uusien verisuonten synnyttämisessä (angiogeneesi). Typpioksidin aiheuttama parantunut verenkierto vaikuttaa muun muassa parantamalla haavoja, vähentämällä kipua ja turvotusta sekä tehostamalla immuunijärjestelmää. Lisäksi arginiini saattaa auttaa poistamaan kuona-aineita elimistöstä. Arginiinia käytetään myös väsymyksen hoitoon ja seksuaalisen halukkuuden lisäämiseen sekä erektio-ongelmien hoitoon, sillä siitin jäykistyy typpioksidin vaikutuksesta ja on samalla erektiota ylläpitävä kaasu.

Typpioksidin merkitys soluille on elintärkeä: ilman sitä solu kuolee. Kasvainsolujen kohdalla tämä ilmiö on tosin toivottava, sillä kun typpioksidia poistuu kasvainsolusta suurissa määrissä, magrofagit eli syöjäsolut tuhoavat kasvainsolut. Tutkimusten mukaan typpioksidi voikin estää kasvainten muodostumista sekä vatsalaukun syöpää.

Terveissä soluissa typpioksidin lisääminen voi pidentää solujen elinikää. Tätä ominaisuutta voidaankin hyödyntää sairauksissa, joissa solut kuolevat ennenaikaisesti, kuten esimerkiksi Parkinsonin tai Alzheimerin taudissa. Tutkimuksista saatujen näyttöjen perusteella voidaan myös sanoa, ettei typpioksidi pidennä pelkästään yksittäisten solujen elinikää, vaan myös koko ihmisen elinikää sen parantavien vaikutusten vuoksi.

Typpioksidin ansiosta muodostuu uutta luukudosta, sillä sen toiminta stimuloi luun muodostajasolujen eli osteoblastien toimintaa. Riittävä typpioksidin määrä takaa lisäksi, että uusia luusoluja syntyy enemmän kuin niitä tuhoutuu.

Erikoislääkäri Jyrki Penttisen mukaan typpioksidin vähäinen määrä elimistössä näyttää olevan yhteydessä diabetekseen. Yhdysvaltalainen diabetestutkija Gerald Raven esitti vuonna 1988 teorian, jonka mukaan erityisesti miehillä esiintyvä keskivartalolihavuus, matala HDL-kolesteroli, korkea paastoveren insuliiniarvo ja kohonnut verenpaine liittyvät kaikki samaan tautikokonaisuuteen. Nykyään tätä kokonaisuutta kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi. Lukuisten tutkimusten mukaan sydäninfarktin keskeinen tekijä on insuliiniresistenssi, joka taas osin johtuu matalasta typpioksidin määrästä kehossa.

Penttisen kirjoittamassa kirjassa Arginiini -2000 luvun ihmelääke? kerrotaan, että puhtaan arginiinin lääkkeenomaisesta käytöstä on jo sen verran kokemusta, että sen voidaan sanoa suojaavan sydäninfarktilta tehokkaammin kuin yksikään verenpainelääke. Penttisen mukaan korkea verenpaine on useissa tapauksissa oire siitä, että aineenvaihdunnassa on jotakin häikkää – usein häiriön syy löytyy juuri alentuneesta typpioksidin tuotannosta.

Penttinen ottaa kantaa myös kolesterolitason alentamiseen lääkkeillä. Hänen mukaansa oireettoman henkilön kolesterolitason alentaminen lääkkein on vaarallista ja eliniän pidentämisen sijaan niiden käyttö lyhentää jäljellä olevaa elinaikaa. Penttinen toteaakin, ettei kolesterolia alentavia lääkkeitä pitäisi edes harkita, ellei taso ole poikkeuksellisen korkea. Penttisen mukaan on täysin mahdollista, että tulevaisuudessa erilaiset arginiinivalmisteet voivat syrjäyttää kolesterolilääkkeiden käytön.

Typpioksidin määrä kehossa vähenee iän myötä. Typpioksidin tarvetta lisäävät edellä mainitut kohonnut verenpaine, ylipano, diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä tupakointi.

Arginiinia löytyy ravinnosta joidenkin pähkinöiden, seesamin- ja auringonkukansiementen, kookoksen, maitotuotteiden ja lihan muodossa. Sipuli ja ja erilaiset sienetkin ovat hyviä lähteitä.

Ottaessa arginiinia lisäravinteena on huomattava, että sen käyttöä ei suositella, jos kärsii minkä tahansa tyypin herpesinfektiosta. Suuret määrät arginiinia voivat lisätä jo aktivoituneen viruksen leviämistä, kun vastaavasti erään toisen aminohapon, lysiinin, toimintatapa on täysin päinvastainen. 

———

Arginiini:

– Yksi luonnon yleisimmistä amiinohapoista.

-Argiinista tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia on tehty yli 100.000.

– Arginiinia on kaikissa valkuaisainessa. Hyviä lähteitä ovat mm. pähkinät, sipuli ja sienet.

– Arginiinin puutteen on todettu olevan sekä korkean verenpaineen että sydämen toimintahäiriöiden taustalla.

Lähteet:

http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2010/08/12/new-study-shows-larginine-improves-blood-pressure-and-cardiovascular-risk-factors.aspx [1]

http://www.kyani.fi/Download/Typpioksidi.doc [2]

http://www.lootuskirja.fi/products?catid=40 [3]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arginiini [4]

Jyrki Penttinen: Arginiini – 2000 luvun ihmelääke? – kirja.