Onpa suomalaisten itsetuntoa taas kohotettu. Voitto jääkiekon MM-finaalissa sai aikaan melkoisen mediamylläkän.
Parasta kaikessa olikin Ruotsin, tuon rakkaan vihollisen, löylyttäminen oikein kunnolla. Kuitenkin reilulla pelillä, ilman ylimääräisiä koiruuksia. Voiton Suomelle ratkaisi Teemu Selänne. Kuinka niin? Jäämällä pois joukkueesta, tietysti. Suomi on aina pärjännyt parhaiten ilman suuria tähtiä, joukkueena. Yhteishengen nousun on arvioitu jopa parantavan maamme taloutta. Hienoa! Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin.
Leijonien kultajuhlat Helsingin Kauppatorilla olivat melkoinen farssi. Samaan aikaan, kun eduskunnassa puuhataan lakia alkoholimainonnan rajoittamisesta, nämä nuorison idolit pörräsivät humalassa kaiken kansan töllisteltävinä. Millaisia nuorison esimerkkejä nämä paita housun päällä nuuskamällejä syljeskelevät ”sankarit” kuvittelivat olevansa? Kentällä loistavia otteita esittäneet huippu-urheilijat nolasivat itsensä totaalisesti kentän ulkopuolella. Säälittävä esitys. Kaiken huipuksi toinen apuvalmentajista tuiskahti nenälleen heti lentokoneesta astuttuaan. Eräs johtoportaaseen kuuluva sairastui matkalla lentokentältä ”äkilliseen nilkkatulehdukseen”, joka esti hänen esiintymisensä juhlassa. Nilkkatulehduksen olisi suonut muutamalle muullekin. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Vallin olikin aika hämmentynyt Leijonia vastaanottaessaan. Hän paheksui käyttäytymistä heti tuoreeltaan. Aivan syystä.
Onneksi kuitenkin suuri osa Leijonista oli ryhdikkäinä ja esiintyivät arvonsa mukaisesti. Joukkueen kapteeni Mikko Koivu veti roolinsa fiksusti loppuun asti. Olihan paikalla sentään tasavallan presidentti ja muutakin maamme johtoa.
Toinen ikävä lieveilmiö oli fanien käytös mestaruuden ratkettua. Monilla paikkakunnilla juhlat alkoivat heti finaalin jälkeen. Ei siinä mitään, jos iloitaan omien poikien menestyksestä. Tässä vaan piilee omat vaaransa. Muukalaisviha alkoi heti saada tuulta purjeisiinsa. Ruotsinkielisiä uhkailtiin väkivallalla Helsingin kaduilla ja kaikille ulkomaalaisen näköisille huudeltiin asiattomuuksia. Torniolaiset kunnostautuivat polttamalla Ruotsin lippuja Haaparannassa. Saavat siinä urheilujohtajat taas puhua vastustajan kunnioittamisen tärkeydestä.
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola kiirehtikin heti sanoutumaan irti moisista puuhista. Se olikin vähintä mitä tilanteessa oli tehtävä. On surullista, että ilon hetkellä myös kapteeni Koivu joutui vastailemaan toimittajien kysymyksiin rasismia koskien.
Jonkinlaista arvostelukyvyn puutetta edusti myös juhlaan juontajaksi pestattu kypäräpäinen pelle, jonka rasistiset kommentit vihastuttivat monia. Vitsailu Leo Komarovin venäläisestä nimestä osoitti hänen tilannetajunsa tason. Ehkä ensi vuonna vastaavassa juhlassa juontaja valitaan huolellisemmin.
Kirjoittaja on ylivieskalainen palomies-sairaankuljettaja ja vapaa kirjoittaja.