Israel-lobbyn painostama Yhdysvallat on jälleen aktivoimassa globaalia valtapolitiikkaansa Lähi-idässä. Nyt näyttää olevan Iranin vuoro. Iran ei ole käynyt hyökkäyssotaa kenenkään kanssa 200:aan vuoteen, toisin kuin terroristivaltiot USA ja Israel. Uusi Lähi-idän konflikti voi johtaa kolmanteen maailmansotaan.
Yhdysvaltojen pohjaton riidanhaluisuus Irania kohtaan on johtamassa hyvin vakavaan konfliktiin Lähi-idässä. Lähi–idän ja Pohjois-Afrikan geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh kiteyttää tilannetta: 1 [1]
- Yhdysvallat on ottanut käyttöön talouspakotteita Irania vastaan.
- Iran uhkaa tekevänsä kansainvälisestä öljyreitistä turvattoman.
- 40 vuotta jatkuneen kissa-hiiri -leikin kärjistyminen voisi johtaa aseelliseen konfliktiin Lähi-idässä.
Yhdysvallat on päättänyt lähettää laivaston joukkoja Lähi-itään uhaksi Iranille
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton antoi lausunnon, jossa perusteltiin joukkojen lähettämistä lukuisilla huolestuttavilla havainnoilla sekä varoituksilla, mitkä huomattiin Iranista tulevan. Bolton ei tarkentanut, mistä pahaenteisistä ilmoituksista on kysymys? 2 [2]
CNN:n mukaan Bolton varoitti Irania, että kaikkiin Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia kohtaan tehtyihin hyökkäyksiin vastataan armottomalla voimalla.2 [2]
Tämä Boltonin varoitus antaa hyvin laajan valikoiman Yhdysvalloille ja Israelille järjestää false flag -operaatio, joka olisi siis naamioitu esimerkiksi Iran ystävällisen libanonilaisen Hizbollah-järjestön syyksi. Tämän tyyppinen lavastettu operaatio jo tehtiinkin, joskin pelkästään huhumyllynä, kuten alla oleva Mossad-uutisointi asiaa selventää.
Yhdysvallat lähetti laivaston Iranin tuntumaan Mossadin valheen perusteella
Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat tulehtuneet entisestään, kun presidentti Donald Trumpin hallinto syytti Irania suunnitelmista hyökätä amerikkalaisjoukkojen kimppuun Irakissa tai Syyriassa.
Nämä Trumpin hallinnon syytökset perustuvat määrittelemättömiin tiedustelutietoihin, joiden mukaan ”Iran on nostanut hyökkäysvalmiuttaan”, jonka seurauksena läntiset valtamediat ovat uutisoineet Yhdysvaltojen kohottavan sotilaallista valmiuttaan Lähi-idässä, koskien erikoisesti ”puolustusvalmiuden järjestelemiseksi Persianlahdella”.3 [3]
Nämä ”määrittelemättömät tiedustelutiedot” ovat Israelin tiedustelupalvelu Mossadin liikkeelle laskemia määrätietoisia valheita, tosin USA-yhteydet omaava Axios-verkkouutispalvelu nimittää niitä huhuiksi. 3 [3]
Tähän samaan valheiden verkkoon silmukoituu Rovaniemellä vierailleen Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeon matkasuunnitelmien muuttuminen siten, että hän ei alkuperäisen reitityksen mukaan mennytkään Rovaniemeltä Saksaan, vaan matkusti Irakiin, sillä Iranin suunnalta oli kuulemma voimistunut välitön hyökkäyksen uhka.4 [4]
Voidaan melkoisella todennäköisyydellä sanoa, että tämä matkareitin vaihdos oli suunniteltu etukäteen, ja se kytkeytyi Israelin Mossadin levittämiin huhuihin.
Israel ja Israel-lobby painostaa Yhdysvaltoja valtioterrorismiin Irania vastaan
Yle-uutisten mukaan Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif kertoi äskettäin Reutersille uskovansa että presidentti Trump ei tahdo sotaa Iranin kanssa. Mutta hänen mukaansa niin sanottu ”B-ryhmä” voi ärsyttää Trumpin konfliktiin.5 [5]
Tämän ryhmän muodostavat Iranin ulkoministerin mukaan turvallisuuden neuvonantaja John Bolton ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu.5 [5]
Tyylilleen uskollisena Yle sävytti Mohammad Javad Zarifin B-ryhmä kommentin propagandaksi.
Tämä B-ryhmä ajatus ei ole kuitenkaan liioittelua, eikä propagandaa, sillä yleisessä tiedossa on Israelin sionistijohtajien, erikoisesti Benjamin Netanjahun fanaattinen hyökkäyskiihko Iranin tuhoamiseksi. John Bolton ja Mike Pompeon ovat eturivin uuskonservatiiveja Yhdysvaltojen politiikassa. Täten näitä kavereita seuraavat muut uuskonservatiivit, jotka ovat osa Israel-lobbyn eturyhmää.
Tulee huomata, että:
USA:n Pro-Israel lobby, jota kutsutaan myös sionisti-lobbyksi sekä Israel-lobbyksi, muodostavat uskomattoman voimakkaan poliittisen ja organisoituneen verkoston, jonka tavoitteena on vaikuttaa Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan. Ulkopoliittisesti mainitun eturyhmän pyrkimyksenä on toimia Israelin hyväksi, mikä on linjassa Israelin hallituksen kanssa. Vahvimpana vaikuttajana Israel-lobbyn liikehdinnässä ovat Amerikan järjestäytyneet ”juutalaiset”. Muita Israel-lobbyyn kuuluvia toimijoita, niin kristityistä kuin myös ”juutalaisista” muodostuneet, ovat esimerkiksi American Israel Public Affairs Committee (AIPAC), uuskonservatiivit, Christians United for Israel (CUI) ja kristillinen sionismi, jonka kaltaisia ryhmiä löytyy myös Euroopasta.6 [6] Kuitenkaan CUI:ssä ja kristillisen sionismin piirissä tuskin on juutalaisuutta uskontonaan tunnustavia ihmisiä.
Lähi-idän historiallista taustaa; Miksi USA haluaa hyökätä Iraniin?
Yhdysvaltain poliittista kulttuuria ja sen käyttäytymistä perustellaan virallisesti hyväksytyissä julkaisuissa jopa USA:n historialla. Tämän mukaan Yhdysvallat näkee itsensä modernin, liberalistisen yhteiskuntajärjestyksen prototyyppinä, joka syntyi vuoden 1776 vallankumouksessa sekä sen jälkivaikutuksesta Yhdysvaltain perustamiskaudella (1776–91).7 [7]
Tosin tästä perustamiskauden sosiaalipoliittisesta perinnöstä ei olla yksimielisiä.
Joskin jopa niin kaksi poliittisesti erisuuntaista poliitikkoa kuin esimerkiksi George W. Bush ja Barack Obama ovat löytäneet yhteisen linjan Yhdysvaltain perustamiskauden liberalistisen perinnön vaikutuksesta amerikkalaiselle identiteetille. 7 [7]
Vai onko niin, että yllä mainittu Israel-lobby on vaikuttanut nimettyjen kahden poliitikon yhtäläisyyteen Yhdysvaltain perustamiskauden liberalistisen perinnön vaikutuksesta amerikkalaiselle luonteelle?
Yllä esitetty väite, että Yhdysvaltojen käyttäytyminen johtuisi sen historiasta, ei voi pitää paikkaansa. Yhdysvalloissa tietyissä piireissä kiistämättä ajatellaan, että maan historiallinen kokemus on luonut mahdollisuuksia olla nykyaikaisen liberalistisen yhteiskuntajärjestyksen mallimaana myös muille valtioille. Mutta tämä väite ei tarkoita sitä, että Yhdysvallat olisi tästä syystä aloittanut määrätietoisen tavoitteensa nousta koko maailman ehdottomaksi valtiaaksi, välittämättä sen katastrofaalisista seurauksista.
Aivan varmaa on, että ilman Pro-Israel lobbyn massiivista vaikutusta Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan mitään imperialistista strategiaa ei tämän federaation taholta olisi havaittavissa. Yhdysvallat noudatti ulkopolitiikassaan 1800-luvulla niin kutsuttua Monroena oppia olla sekaantumatta Euroopan asioihin, kun vain ei Eurooppa sekaantuisi Yhdysvaltain tekemisiin Amerikassa. 8 [8] 1800-luvulla ei ”sionistien” tai siihen verrattavien eturyhmien poliittinen vaikutus ollut Yhdysvalloissa vielä niin voimakasta kuin se on nykyisin.
_____________
a) Monroen oppi tai Monroen doktriini oli Yhdysvaltain 5. presidentin James Monroen vuonna 1823 julkaisema oppi, joka määritteli Yhdysvaltain ulkopolitiikan kehykset pitkäksi aikaa. Monroen oppi toimii esimerkkinä 1800-luvun alun geopoliittisesta ajattelusta Yhdysvalloissa (vaikka termi geopolitiikka ei vielä silloin ollutkaan konkreettinen ja kiinteä käsite) ja sen suuntaus on poliittiselta tasoltaan isolationismi eli eristäytyminen.
Poliittisella Lähi-idällä on pitkät ja katkerat juuret kolonialismin ja imperialismin historiassa. Poikkeuksena tästä on 1948 perustettu Israel ja Saudi-Arabia, mitkä solmivat jo toisen maailmansodan aikana verrattain laajan sotilaallisen sekä poliittisen yhteistyösuhteen Yhdysvaltojen kanssa.
Yhdysvaltojen johtaman liittouman tavoitteena olivat abikansallismielisten hallitusten ja niiden johtajien kaataminen, unelma joka oli ollut sekä Israelin että USA:n niin kutsuttujen kristillisen sionismin pyrkimyksenä vuosikymmeniä.9 [9]
Itsenäinen talouspolitiikka, riippumattomuus kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista ja liian vahva valtiollinen ja puolustuksellinen asema suhteessa Israeliin, ovat riittäneet syyksi Yhdysvaltojen ja Britannian johtaman liittouman ryöstö- ja hävitysretkille Lähi-itään. Hyökkäykset Irakiin avasivat helvetin portit poliittiseen Lähi-itään. Hiukan myöhemmin arabikevään kautta päädyttiin Syyriaan, joka on kestänyt kuin ihmeen sanelemana Israelin ja Yhdysvaltojen johtaman läntisen liittouman tukemien terroristien ja palkka-armeijoiden hyökkäykset suvereenia valtiotaan vastaan.
Mutta nyt on vuorossa Iran, jonka katsotaan tukevan Syyrian hallintoa.
Israel myönteisen läntisen koalition toimintaa Lähi-idässä leimaa suoraviivaisuus. Jos maat eivät ole suostuneet läntisen koalition hallitsemien imperialististen organisaatioiden vaatimuksiin ja modernisointeihin, niin kyseisiä maita on ruvettu epävakauttamaan sisäisten vallanvaihtojen (Regime Change) kautta. Tällainen toimintakaava toteutui heti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1953 Iranissa, jossa tuolloin kumottiin kansallismielinen ja demokraattisesti valittu hallitus ja kohotettiin yksinvaltainen shaahi valtaistuimelleen. Tämä kaava on säilynyt USA:n imperialismin Lähi-idän politiikan pääsuuntauksena, joka on edelleen voimassa ja jälki Lähi-idässä on sen jäljeltä hyvin raadollista. 9 [9]
Mutta sitten tapahtui Iranissa vallankumous.
Iranin vallankumous tapahtui vuonna 1979. Sen seurauksena Iran karsiutui itsevaltaisesta, länteen myötämielisesti suhtautuvasta, šaahi Mohammad Reza Pahlavin hallitsemasta monarkiasta, islamilaiseksi teokratiaksi, jota hallitsi tuolloin ajatollah Ruhollah Khomeini. 10 [10]
Yllä esitetystä tiivistäen Yhdysvaltojen aggressiivisuus Irania kohtaan johtuu ainakin seitsemästä syystä:
Iran ei ole luisunut globaalien pankkiirien ryöstettäväksi, ja sen talous on itsenäistä.
Iran on voimakas sotilaallinen mahti Lähi-idässä, ja siten se muodostaa voittamattoman esteen Israelin suurvaltapolitiikalle. Israel pyrkii ehdottomaan valta-asemaan Lähi-idässä Suur-Kurdistanin muodostamisen kautta.11 [11]
Iranin tukemana myös Syyria pysyy itsenäisenä ja taloudellisesti riippumattomana valtiona.
Iranilla on maailman suurimmat maaöljy- ja maakaasuvarat .12 [12]
Iran käy kauppaa Syyrian, Pohjois-Korean13 [13], Venäjän 14 [14] ja Kiinan14 [14] kanssa.
Jo vuonna 2017 Iranin, Syyrian ja Libanonin pyrkimyksenä oli muodostaa vastarinnan akseli vastavoimaksi länsimaille ja Israelille.15 [15]
Sota Irania vastaan palvelisi aseteollisuuden intressejä. Eräiden arvioiden mukaan USA:n asekauppiaat hyötyivät 1,5 miljardia dollaria Lähi-idän tilanteen kiristymisestä.
Hyökkäys Iraniin olisi valtioterroria ja -murhaa
Talmud-ideologian omaava Israelin johto ei halua rauhaa Lähi-itään. Israelin sionistijohto tahtoo tuhota Iranin hinnalla millä hyvänsä voimistaakseen hegemoniaa Lähi-idässä ja myös muualla. Selvää on, että Israelin sionistit toimivat yhteistyössä Yhdysvalloissa olevien vastaavien eturyhmien kanssa, kuten yllä jo todettiin.
Iran ei ole vaaraksi kenellekään
Iran ei ole ollut sodan aloittajana kenenkään kanssa 200:aan vuoteen, mutta sitä vastoin sotaisa ydinasevaltio Israel terrorisoi jatkuvasti naapureitaan. Israel on uhka, ei vain poliittisen Lähi-idän alueelle, vaan koko maailmalle. Tämä riskitekijä on erittäin vakava, kun huomioimme Israel-lobbyn voimakkaan läsnäolon Yhdysvaltojen hallinnossa, valtamediassa ja sen talous- ja pankkimaailmassa.
Yllä olevan ja edellisen luvun perusteella Iraniin hyökkäys olisi täysin valheellisten lavastuksien ja tekosyiden varassa, ja siten täyttäisi imperialistisen strategian omaavan valtioterrorismin ja suoranaisen teollistetun murhien tunnusmerkit.
Lopuksi
Yhdysvaltoihin vaikuttavat poliittiset voimat vaikuttavat liittovaltion ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin. Lännelle on kehittynyt ainakin näennäinen haastaja, joka tunnetaan BRICS-maina, joita ovat viisi kehittyvää maata: Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. 16 [16] Tästä johtuen yhtenä vaihtoehtona USA:n voisi kuvitella saavuttavansa Iranin hallinnon kaatamisen kautta, ja siten saavutetun Lähi-idän herruuden välityksellä voittavansa poliittista ja taloudellista hegemonia-asemaa, suhteessa Aasian blokkiin, joka on hivuttautumassa Yhdysvaltojen talousveturin edelle. Iran kun on näihin Brics-maihin ystävällisissä suhteissa.
Sota Iranin kanssa ei ole helposti selvitettävissä, ja se voi johtaa kolmanteen maailmansotaan, johon kehitykseen Suomen Brysseliä liehakoivat poliitikot ovat intomielin kytkeytyneet.
Markku Juutinen
Lähteet
- IL (8.8.2018). Saatavina: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201808082201122745 [1]
- MTV (6.5.2019). Saatavina: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yhdysvallat-lahettaa-joukkoja-lahi-itaan-liittyy-huolestuttaviin-iranista-tulleisiin-merkkeihin/7392850#gs.b266ph [2]
- Axios (6.5.2019). Saatavina: https://www.axios.com/israel-warned-trump-of-possible-iran-plot-bolton-34f25563-c3f3-41ee-a653-9d96b4541984.html [3]
- MTV (8.5.2019). Saatavina: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/usa-n-ulkoministeri-mike-pompeo-matkusti-rovaniemelta-saksan-sijaan-yllattaen-irakiin-kertoo-syyksi-valittoman-uhan-hyokkayksesta/7395834#gs.b2apyu [4]
- Yle. https://yle.fi/uutiset/3-10770288 [5]
- John Mearsheimer and Stephen (2006). London Review of Books; Walt The Israel Lobby. Lunastettavissa: https://www.lrb.co.uk/v28/n06/john-mearsheimer/the-israel-lobby [6]
- Ari Helo (4.2.2015). Tieteessä tapahtuu. Kuinka ymmärtää Yhdysvaltain poliittista kulttuuria ja sen historiaa? Saatavina: file:///C:/Users/Jews/AppData/Local/Temp/51170-Artikkelin%20teksti-44674-1-10-20150611.pdf [7]
- Globalis (23.8.2016). Yhdysvallat. Saatavina: https://www.globalis.fi/Maat/Yhdysvallat [8]
- Pertti Multanen (14.11.2016). https://www.tiedonantaja.fi/artikkelit/syv-sukellus-arabimaailmaan-l-hi-it-n-ja-syyriaan [9]
- Iranin vallankumous. Saatavina: http://www.bbc.com/persian/revolution [10]
- Global Research. Suur-Kurdistan. Saatavina: http://www.globalresearch.ca/hidden-us-israeli-military-agenda-break-syria-into-pieces/31454 [11]
- Fars News agency (18.12.2018). Saatavina: http://en.farsnews.com/newstext.aspx?nn=13970927000189 [12]
- Pohjois-Korean Kimille kutsu Iraniin (4.5.2010). Saatavina: https://yle.fi/uutiset/3-5556355 [13]
- Haaretz (25.8.2018). Saatavina; https://www.haaretz.com/world-news/remaining-powers-of-nuclear-deal-looking-to-save-trade-ties-with-iran-1.6495264 [14]
15. Yle (23.3.2017). https://yle.fi/uutiset/3-9794405 [15]
16. South Africa (6.8.2016). Saatavilla: http://www.southafrica.info/global/brics/brics-080411.htm#.V6XtQDUpo7Q [16]
a)Miller, W.: Yhdysvaltain historia, WSOY, 1969; Pakkasvirta, Jussi: Nationalismi ja kontinentalismi: latinalaisamerikkalaiset intellektuellit ja kuvitellun poliittisen yhteisön ongelma (1919–1930)