Suomen talousdemokraatit ovat laatineet kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on tehdä pankkijärjestelmästä yhteiskunnan renki isännän sijaan. Rahauudistus voisi palauttaa poliittisen vallan pankkiireilta kansalle.
Aloitteen voi käydä allekirjoittamassa seuraavassa osoitteessa Kansalaisaloite.fi [1]ja hankkeesta voi lukea lisää osoitteessa Rahareformilaki.fi [2].
Kampanjamateriaalia voi puolestaan ladata ja tulostaa täältä: 1 [3], 2 [4]
Kansalaisaloitesivuilla talousdemokraatit kirjoittavat muun muassa:
Rahareformilaki – Velaton rinnakkaisvaluutta Suomeen
Ehdotamme, että hallitus ryhtyy lainvalmisteluun tässä kansalaisaloitteessa kaavaillun rahareformin toteuttamiseksi ottamalla käyttöön velattoman rinnakkaisvaluutan Suomessa. Rinnakkaisvaluutan liikkeelle laskemisesta vastaa yksinomaan valtio.
YKSITYISKOHTAISEMPI ESITYS
Käteisen lisäksi myös sähköisen rinnakkaisvaluutan laskee liikkeelle valtio. Rinnakkaisvaluuttaa voi käyttää sähköisessä muodossa yksityishenkilöt, yritykset, muut yhteisöt ja rahoituslaitokset. Tämän mahdollistamiseksi rinnakkaisvaluuttaa hallinnoiva rahapoliittinen auktoriteetti tarjoaa tilejä suoraan tai epäsuorasti esimerkiksi pankkien kautta.
Rinnakkaisvaluuttajärjestelmässä korkoa voi ansaita ainoastaan riskiä vastaan. Rinnakkaisvaluuttajärjestelmässä voidaan tarjota kahdenlaisia tilejä: maksutilejä ja sijoitustilejä. Maksutilien rahoja ei voi lainata eteenpäin, niille ei makseta korkoa, ja ne ovat täysin riskittömiä. Sijoitustilien rahat sijoitetaan tallettajien puolesta ja niille maksetaan korkoa. Rahat ovat sijoitettuina sovitun ajan, jonka aikana asiakas on valmis kantamaan osan sijoituksista koituvista riskeistä.
Rinnakkaisvaluuttajärjestelmä ei vaadi talletussuojaa, sillä se on riskitön maksutilien osalta. Tästä syystä valtio ei takaa maksutileillä, eikä luonnollisesti myöskään sijoitustileillä olevia talletuksia.
Rinnakkaisvaluuttajärjestelmässä myönnettyihin lainoihin rahoitus on hankittava etukäteen. Näin toimivat eurojärjestelmässä nykyäänkin kaikki muut rahoituslaitokset paitsi pankit, kuten sijoitusrahastot, vakuutusrahastot ja eläkerahastot.
Jotta kukaan muu kuin valtio ei voi luoda rinnakkaisvaluuttaa tai sen läheistä korviketta, asetetaan rinnakkaisvaluuttamääräisille talletuksille maksutileillä 100 %:n reservivaatimus. Tämä tarkoittaa sitä, että maksutilien talletuksia täytyy vastata sama määrä käteistä tai reservejä (käteisen sähköistä vastinetta). Vertailuna eurojen osalta reservivaatimus on nykyisin 1 % eli pankeilla täytyy olla käteistä tai reservejä ainoastaan sadasosa siitä määrästä, mitä niillä on euromääräisiä talletuksia.
RAHAN LIIKKEELLE LASKEMINEN
Rinnakkaisvaluutan liikkeelle laskemisen määrästä päätettäessä täytyy valita joko asiantuntijapohjainen tai demokraattinen malli. Asiantuntijapohjaisessa mallissa rahan määrästä päättää itsenäinen rahapoliittinen komitea, joka on verrattavissa nykyiseen EKP:n neuvostoon. Komitea noudattaa sille annettua mandaattia, kuten nykyistä inflaatiotavoitetta tai työllisyystavoitetta. Demokraattisessa mallissa puolestaan poliitikot päättävät ja ovat siten vastuussa rahan liikkeelle laskemisen määrästä.
Kummassakin tapauksessa uuden rahan käyttötarkoituksesta päätetään demokraattisesti. Luotu raha lisätään valtion tuloihin. Periaatteessa käyttötarkoituksia on neljä: valtion menojen lisääminen, verojen alentaminen, valtionvelan maksaminen takaisin tai kansalaisosingon/helikopterirahan jakaminen. Tarkka painotus näiden välillä riippuu poliittisista voimasuhteista.
TOTEUTUS
Suomessa otetaan käyttöön rinnakkaisvaluutta. Lainsäädännössä taataan rinnakkaisvaluutalle virallisen maksuvälineen asema, jolloin sen on kelvattava yksityisten ja julkisten velkasuhteiden selvittämiseen.
Rinnakkaisvaluuttaa hallinnoi julkinen rahapoliittinen auktoriteetti (esimerkiksi valtiovarainministeriö tai Valtiokonttori), muttei Suomen Pankki. Vaikka Suomen Pankilla on paljon kokemusta rahajärjestelmän hallinnasta, saattaisi kahden eri rahayksikön hallinta aiheuttaa eturistiriitoja.
Rinnakkaisvaluutta on kelluva eli rinnakkaisvaluutan arvo suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin määräytyy markkinoilla. Kiinteällä vaihtokurssilla euroon tai johonkin muuhun valuuttaan sidottu rinnakkaisvaluutta olisi epäkäytännöllinen vaihtoehto, koska silloin rinnakkaisvaluutan liikkeellelaskija (valtio) joutuisi käytännössä hankkimaan tai olemaan valmis hankkimaan euroja tai muuta valuuttaa yhtä paljon kuin rinnakkaisvaluuttaa on laskettu liikkeelle. Tällöin rinnakkaisvaluutta ei juuri eroaisi tilanteesta, jossa käytettäisiin ainoastaan euroja tai muuta valuuttaa maksuvälineenä.
Lue myös:
Islantilaisraportti: rahanluontioikeus pois yksityisiltä pankeilta [5]
Talousdemokratia – lääke velkaorjuuteen ja taantumaan [6]
Talousdemokraatit vahvistavat: Hitler paransi pankkijärjestelmän! [7]
Juutalaiset, pankit, koronkiskonta [8]
Keskuspankki: yksityinen vai julkinen loinen [9]