- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Ainoa uskottava syy kätkytkuolemaan on rokotukset

Kätkytkuolemia tutkitaan yllättävän vähän ottaen huomioon, että se on yleisin kuolinsyy alle yksivuotiaissa terveissä lapsissa. Voisiko se johtua siitä, että syynä ovat rokotukset?

Neil Z. Millerin ja Gary S. Goldmanin tekemässä tutkimuksessa Imeväiskuolleisuus lisääntyy rokotusten myötä [1] tutkittiin myös kätkytkuolemia (SIDS), joka on vuonna 1973 käyttöön otettu määritys lapsen kuolemalle ilman tunnettua syytä. Tutkijat toteavat:

Ennen yleistä rokotusohjelmaa kätkytkuolemat olivat sen verran harvinaisia, ettei niitä laskettu omaan kategoriaansa. 1960-luvulta alkaen amerikkalaislapset saivat polio-, DPT- (kurkkumätä, jäykkäkouristus ja hinkuyskä)ja MPR-rokotteet (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko). Vuonna 1969 terveysviranomaiset ehdottivat jo uuden termin SIDS (Sudden Infant Death Syndrome), eli kätkytkuolema, käyttöönottoa. Vuonna 1973 luokitus lisättiin yhdeksi kuolinsyyksi Maailman terveysjärjestön (WHO) tautiluokitusjärjestelmään (ICD). Kätkytkuolema on äkillinen ja odottamaton alle yksivuotiaan lapsen kuolema, jonka syy jää selvittämättömäksi kattavien tutkimustenkin jälkeen.

Toisin sanoen lapsia kuolee selittämättömästi, eikä kukaan tunnu tietävän syytä, ainakaan virallisesti. Millerin ja Goldmanin tutkimus tarjoaa kuitenkin vankkaa tietoa, jonka pohjalta on syytä epäillä rokotuksia kätkytkuolemien syyksi.

Kätkytkuolemia yritetään piilotella

Eri maiden terveysviranomaiset ovat luokitelleet imeväiskuolleisuutta eri tavoin. Alkuun kätkytkuolemia pidettiin mahallaan nukkumisesta johtuvina ja kampanjointi tuntui alentavan kätkytkuolemia (SIDS) 8,6 %, mutta samaan aikaan nosti uutta, laajempaa luokitusta SUIDS (selittämätön kätkytkuolema) 11,2 %. Useat tutkimukset todistavat, että kätkytkuolemien näennäinen lasku saatiin aikaiseksi luokittelemalla osa tapauksista muihin selittämättömiin imeväiskuolemiin, jolloin kokonaismäärä ei muuttunut merkittävästi.

Tutkijoiden mukaan Yhdysvaltojen kätkytkuolemien määrä näytti laskevan 1999-2001, mutta samaan aikaan ’vuoteessa tukehtuminen’ ja ’selittämättömät syyt’ lisääntyivät merkittävästi. Imeväiskuolleisuus ei juuri muuttunut.

Yhdysvalloissa kätkytkuolema on virallisesti kolmanneksi yleisin syy imeväiskuolleisuudessa. Kuitenkin jos poistetaan tilastoista synnynnäisesti sairaat ja keskosena syntyneet (kuten tehdään esim. Ranskassa, Hollannissa, Irlannissa ja Tsekissä), on kätkytkuolema yleisin kuolinsyy terveenä syntyneiden lasten keskuudessa. CDC:n viimeisimmän tilaston mukaan (vuodelta 2008) imeväiskuolleita oli 28075, joista 2350 (eli 8,4 %) luokiteltiin kätkytkuolemiksi. Millerin ja Goldmanin mukaan vuonna 2001 kätkytkuolemien osuus oli 50,9 / 100.000, mutta mukaan laskettuna kaikki aiemmin kätkytkuolemiksi luokitellut, luku oli 75,4 / 100.000, eli 48 % korkeampi. Siten vuoden 2008 kätkytkuolemien todellinen määrä olisikin 3478 tapausta, eli 12,4 % kaikista imeväiskuolleista.

Todellisuus on luultavasti vielä pahempi. Tutkijat huomauttavat, että imeväiskuolleisuuden luokittelussa on paljon sellaisia tapauksia, jotka voisivat olla myös selittämättömiä kätkytkuolemia, kuten luokittelemattomat virustaudit, veritaudit, verenmyrkytys, hermostosairaudet, hengitysteiden sairaudet, influenssa ja hapenpuutteen aiheuttamat aivovauriot.

Rokotteiden yhteys kätkytkuolemiin

Kysymys kätkytkuolemien syystä jää yleensä vaille vakavaa tutkimusta. Selitys vauvojen mahallaan nukkumisesta on järjetön. Jos lapsi osaa kääntää kasvot patjaan tai tyynyyn, osaa se myös kääntää pään sivuun, kun hengitys estyy. Yleensähän nukutaan pää sivulle, mutta jos lapsi jostain syystä tukehtuu, niin jonkin on täytynyt estää normaali selviytymisreaktio. Mikä siis voisi olla järjellinen selitys kätkytkuolemille, joissa lapsi kuolee itsekseen sänkyyn selittämättömällä tavalla?

Millerin ja Goldmanin tutkimuksessa selvitettiin imeväiskuolleiden kätkytkuolemia suhteessa kuolinajankohtaan. Huomattiin, että rokottamattomat lapset kuolivat yleensä syksyllä ja talvella, kun taas rokotetut lapset kuolivat tavallisimmin kahden ja neljän kuukauden iässä, jolloin annetaan useita rokotteita, kuten DPT-rokote.

W. C. Torchin tutkimus vuodelta 1982 (DPT-rokote: mahdollinen tekijä kätkykuolemissa) osoittaa:

Yhteensä 70 % kätkytkuolemista tapahtui kolmen viikon aikana DPT-rokotuksen jälkeen!

Torch totesi DPT-rokotteen olevan mahdollisesti uusi ja merkittävä tekijä imeväiskuolleisuudessa ja erityisesti selittämättömissä kätkytkuolemissa. Hänen mielestään rokotusten riskit saattavat ylittää hyödyt ja rokotuskäytäntöä tulisi tarkastella kriittisesti ja tarpeen vaatiessa muokata uudelleen.

Walkerin ja kumppaneiden tutkimuksessa vuodelta 1987 todettiin kätkytkuolemien olevan 7,3-kertaisia ensimmäisen kolmen päivän aikana DPT-rokotuksen jälkeen verrattuna aikaan kuukausi rokotuksen jälkeen.

Finen ja Chenin tutkimuksessa vuodelta 1992 huomattiin vauvakuolemia olevan 8 kertaa enemmän ensimmäisen kolmen päivän aikana DPT-rokotuksen jälkeen.

Ottavianin ja kumppaneiden tutkimuksessa vuodelta 2006 todettiin kolmekuukautisen vauvan kuolleen heksavalentin, eli kuusinkertaisen, rokotuksen jälkeen: Tutkittaessa aivorungon osia huomattiin hypotalamuksen neuroneiden bilateraali vajaakasvu (hypoplasia). Sydämen johtoratajärjestelmässä näkyi selviä vaurioita. Tämä tapaus tarjoaa ainutlaatuista lisätietoa kuusinkertaisten rokotteiden mahdollisesti tappavaan vaikutukseen herkissä vauvoissa.

Rokotusten aiheuttamat kuolemat

Ainoa asia, jolla näyttäisi olevan todellinen yhteys kätkytkuolemiin, ovat rokotukset. Todisteita DPT-rokotteen ja muiden multivalenttien rokotteiden yhteyksistä kätkytkuolemiin on useita ja vahva syy-seuraus-suhde on todettu.

Huolimatta runsaasta hypetyksestä rokotteiden henkiä pelastavasta vaikutuksesta nyt on huomattu sen olevan suurelta osin tilastokikkailua. Suurin osa lastentaudeista oli jo ennestään kadonnut tai häviämässä ennen rokotusohjelmien yleistymistä. Paljon todennäköisemmin syynä lasten kuolleisuuden pienenemiseen on ollut parempi ruokavalio, puhtaampi vesi ja parempi hygienia. Vaikka olisikin totta, että rokotukset pelastaisivat henkiä, vaikutus ei ole lainkaan niin mittava kuin rokotteita puolustava propaganda antaa ymmärtää.

Rokotteiden hyödyllisyys täytyy asettaa mittakaavaan niiden aiheuttamien vahinkojen suhteen. Kätkytkuolemien osuus koko imeväisyyskuolleisuudesta on 12,4 % ja vahvat todisteet osoittavat rokotusten aiheuttavan kätkytkuolemia. Rokotukset aiheuttavat siis imeväisiän kuolemista 12,4 % eikä tässä luvussa ole mukana muut rokotusten aiheuttamat ongelmat, kuten autismi. Miljoonien lasten elämä rikkoutuu autismin takia, joka samalla aiheuttaa miljardien menetykset, kun nämä lapset kasvavat aikuisiksi eivätkä kykene normaaliin elämään yhteiskunnassa.

Uutiset ovat täynnä esimerkkejä suuren lääketeollisuuden tekemistä vääryyksistä. Petokset, huijaus ja manipulointi ovat arkipäivää ja terveysviranomaisten korruption löyhkä on sanoinkuvaamaton. Olemme nähneet autismin ja rokotusten välisen yhteyden kieltävän, merkittävimpänä siteeratun, Thorsenin tutkimuksen olevan korruptiosta läpimätä. Ei voi mitenkään kuvitella, että tutkimus rokotteiden turvallisuudesta tai tehokkuudesta olisi luotettava.

Suuren lääketeollisuuden käyttämä pseudotiede tekee pilkkaa aidosta tieteellisestä tutkimuksesta. Vasta kun näemme rehellisiä tutkimuksia rokotteiden turvallisuudesta, yksittäin, yhdistelminä ja koko rokotusohjelman aikaansaamien vaikutusten suhteen, voimme alkaa huoletta antamaan rokotuksia lapsille herkässä iässä. Ennen sitä jokaisen aikuisen, joka vaarantaa lapsen terveyden, turvallisuuden ja hengen, sietäisi saada vankeustuomio, ellei tämä terveydenhoitojärjestelmä olisi niin korruptoitunut.

Alkuperäinen artikkeli: http://gaia-health.com/gaia-blog/2012-07-15/the-only-credible-cause-of-sudden-infant-death-syndrome-is-vaccines/ [2]