"Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä."

Jeesus juutalaisille

Vaimollani on tytär, jonka haluaisin adoptoida. Olemme asuneet yhdessä lähes tytön koko eliniän ajan ja pidän häntä omana tyttärenäni. Nyt haluaisin kuitenkin tehdä asiasta virallisen. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon adoptioprosessissa?

Adoption edellytykset ja oikeusvaikutukset

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen (Ei ääniä)
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Vaimollani on tytär, jonka haluaisin adoptoida. Olemme asuneet yhdessä lähes tytön koko eliniän ajan ja pidän häntä omana tyttärenäni. Nyt haluaisin kuitenkin tehdä asiasta virallisen. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon adoptioprosessissa?

Keskityn tässä vastauksessani ainoastaan tilanteisiin, kun lapsi adoptoidaan Suomesta.

Kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon lapsen toivomukset ja mielipide lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla.

Adoptiolaissa säädetään lapsen ja adoptionhakijan välisestä vähimmäis- ja enimmäisikäerosta alaikäisen lapsen adoptiossa. Ikäeron tulee olla vähintään 18 vuotta ja se saa olla enintään 45 vuotta. Adoptionhakija ei myöskään saa olla 50 vuotta vanhempi. Vähimmäisikä on 25 vuotta. Ikärajoja ei sovelleta perheen sisäiseen adoptioon. Niistä voidaan muulloinkin poiketa, jos siihen on lapsen edun kannalta perusteltua syytä. Vain aviopuolisot voivat adoptoida yhdessä.

Adoptiota ei voida vahvistaa ilman adoptoitavan suostumusta, jos hän on täyttänyt 12 vuotta. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos adoptoitava ei voi sairautensa tai vammansa vuoksi ilmaista tahtoaan. Alaikäisen adoptiota ei voida vahvistaa, elleivät hänen vanhempansa ole antaneet siihen suostumustaan.

Adoptio voidaan kuitenkin erittäin poikkeuksellisista syistä vahvistaa, vaikka vanhempi on kieltäytynyt antamasta siihen suostumustaan tai peruuttanut antamansa suostumuksen, jos lapsen etu voimakkaasti puoltaa adoptiota eikä suostumuksen antamisesta kieltäytymiseen tai annetun suostumuksen peruuttamiseen ole riittävää aihetta, kun otetaan huomioon lapsen ja vanhemman välisen yhteydenpidon tiiviys ja heidän välillään vallitsevan suhteen laatu.

Jos rekisteröidyssä parisuhteessa tai avoliitossa elävä henkilö aikoo adoptoida alaikäisen lapsen, adoptiota ei voida vahvistaa ilman parisuhteen toisen osapuolen suostumusta.
Vanhemman tai rekisteröidyn parisuhteen tai avoliiton toisen osapuolen suostumus adoptioon on annettava kunnan sosiaalihuollon toimielimelle tai adoptiotoimistolle. Suostumus adoptioon on annettava kirjallisesti. Suostumus adoptioon voidaan peruuttaa ennen adoption vahvistamista.

Adoptioprosessin ensimmäinen vaihe on adoptioneuvonta. Adoptioneuvontaa antavat kuntien sosiaaliviranomaiset ja Pelastakaa Lapset ry. Alaikäisen lapsen adoptioon tarvitaan adoptiolautakunnan lupa sekä kotimaasta että ulkomailta adoptoitaessa. Adoptiolupaa ei tarvita, jos hakija on adoptoimassa puolisonsa lapsen tai lapsen, joka muuten on ennestään ollut vakiintuneesti hänen hoidettavanaan ja kasvatettavanaan, esimerkiksi sijaislapsena.

Adoptiolautakunnan on annettava todistus myönnetystä adoptioluvasta. Lupa on voimassa määräajan, jota ei voida määrätä kahta vuotta pidemmäksi.

Adoptio vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä. Adoption vahvistamista koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudessa adoptionhakijan kirjallisella hakemuksella. Adoption vahvistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys siitä, että adoption vahvistamiseen on lain mukaiset edellytykset. Adoption vahvistamista koskevat asiat on kaikissa oikeusasteissa käsiteltävä kiireellisinä.

Kun adoptio on vahvistettu, adoptiolasta pidetään adoptiovanhempien eikä aikaisempien vanhempien lapsena, jollei erikseen muuta säädetä tai adoption luonteesta muuta johdu. Jos aviopuoliso on avioliiton aikana tai avioliiton purkauduttua kuoleman johdosta yksin adoptoinut toisen aviopuolison lapsen, lasta pidetään kuitenkin aviopuolisoiden yhteisenä lapsena. Kun adoptio on vahvistettu, lapsen aikaisemmat vanhemmat vapautuvat velvollisuudesta vastata lapsen elatuksesta.

Theresa Bergroth-Penttilä
OTM, lakimies
Asianajotoimisto Talviaro Oy
www.lakineuvo.fi

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*