"Tietääksesi kuka hallitsee, selvitä, ketä et saa arvostella."

Voltaire

Adam Smith ja uusliberaali myytti ”näkymättömästä kädestä”

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,38
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

TTIP-vapaakauppasopimuksen taustalla vaikuttaa uusliberaali talousajattelu, joka yhdistää suuria suomalaispuolueita aina SDP:stä perussuomalaisiin ja kokoomukseen. TTIP-lobbaajat tahtovat tuhota taloudellisen nationalismin, sillä he vastustavat kaikkea sääntelyä.

Taloudellisen sääntelyn viholliset ovat omineet suojelupyhimyksekseen skotlantilaisen taloustieteilijän ja moraalifilosofin Adam Smithin. Smith-mytologian ytimessä on ”talouden näkymätön käsi”, jonka kerrotaan ratkaisevan pulman kuin pulman valtiota tehokkaammin ja edullisemmin.

Kun Jussi Halla-ahon kaltaiset perussuomalaiset tahtovat avata Suomen luonnonresurssit, peruspalvelut ja luonnolliset monopolit amerikkalaisille pankeille TTIP-sopimuksen avulla, he väittävät, että pankkien kautta työskentelevä ”näkymätön käsi” tulee jakamaan meille enemmän vaurautta kuin nationalistinen hallitus jakaisi.

Mutta mitä Smith tarkoitti ”näkymättömällä kädellä”? Oliko Smith anarkisti, joka piti valtiota järjestään ihmisen vihollisena? Ei suinkaan. Kokosimme alle taloustutkimuksen professori Michael Hudsonin sekä professori Gavin Kennedyn Adam Smith’s Lost Legacy –sivuston selonteot siitä, kuinka suurten pankkien asiaa ajavat uusliberaalit ovat sotkeneet Smithin ajattelun ja myyneet väärennöksensä pahaa-aavistamattomalle valtavirralle.

Smithin pääteos Kansojen varallisuus julkaistiin 1776. Missä kohdassa kirjaa hän väittää, että ”paras tapa edistää talouskasvua on purkaa sääntelyä ja antaa ’markkinoiden näkymättömän käden’ päättää kaikista hinnoista ja resurssien kohdistamisesta”? Ei missään.

Smith ei koskaan kirjoittanut mitään tällaista. Tämä on 1900-luvulla syntynyt myytti, joka levisi suullisena perinteenä Englannin Cambridgen (ja Yhdysvalloissa Chicagon ja ehkä myös Harvardin) yliopistossa. Kirjallisen muotonsa se sai juutalaisen Paul Samuelsonin 1948 kirjoittamassa teoksessa Economics: an introductory analysis. ”Näkymättömän käden” käsite oli alkanut elää omaa elämäänsä, jolla ei ollut enää mitään tekemistä Smithin kanssa.

Kun Smith kirjoitti ”näkymättömästä kädestä”, kuvasi hän sillä esimerkiksi eri ihmisten erilaista suhtautumista ulkomaankauppaan. Osa kauppiaista piti ulkomaankauppaa liian riskialttiina, kun taas osa suuntasi pelottomasti maailmalle. Osa investoi pelkästään kotimaan markkinoille jostain muusta syystä. Tässä yhteydessä ”näkymätön käsi” ei kuitenkaan liittynyt millään tavalla markkinoihin ja sääntelyyn.

Julkisten investointien puolesta

Vastustiko Smith todella kaikkea sääntelyä? Ei suinkaan. Mikä tärkeintä, hän kannatti pankkitoiminnan sääntelyä, mistä me Goldman Sachs –ajan ihmiset voisimme ottaa opiksemme.

Smithin mukaan valtion täytyi valvoa ja ohjailla myös rahapainoa, postiverkostoa ja kunnallishallintojen palveluita sekä järjestää osittain julkisilla varoilla tuettua koulutusta englantilaisten työläisten lapsille. Valtion tuli Smithin mukaan kontrolloida myös markkinoilla käytettyjä punnitus- ja mittayksiköitä sekä sitä, millaiset tuotteet saivat laatumerkinnän.

Smithin mukaan valtion tuli myös investoida laajoihin hankkeisiin (esimerkiksi siltoihin, teihin, satamiin, katujen valaistukseen, jätekuljetuksiin sekä turvallisuuteen), jotka olivat liian kalliita yksityisten hoidettaviksi. Viisaat julkiset investoinnit helpottivat yrittäjien toimintaa ja olivat siis hyödyksi myös yksityiselle sektorille.

Smith jopa ehdotti, että valtion tulisi investoida rahaa hankkeisiin, joilla lepran kaltaiset vaikeat sairaudet saataisiin eliminoitua yhteiskunnasta. Häntä voidaan pitää siis julkisen terveydenhuollon edelläkävijänä. Smith kannatti myös julkisesti järjestettyä liikuntaa ja kansanterveyttä edistäviä hankkeita, jotka paransivat kansalaisten elämänlaatua ja samalla maanpuolustuskykyä. Kaikki tämä käydään läpi Kansojen varallisuuden viidennessä kirjassa.

Smithin mukaan valtion tulisi verottaa erityisesti maanvuokraa ja koronkiskontaa. Hän oli siis samoilla linjoilla Ranskan fysiokraattien kanssa. Nämä tahtoivat säätää maaveron, joka olisi suitsinut Ranskan maanomistaja-aristokraatteja, jotka keräsivät niin maaseudun kuin kylien tuottaman varallisuuden omiin kirstuihinsa. Viidennessä kirjassa Smith toteaa, että tonttien ja kiinteistöjen tasapuolisempi verottaminen tulisi ”nostamaan kokonaistuloja huomattavasti”.

Smithin mukaan Britannia voisi kasvaa taloudelliseksi suurvallaksi vain, mikäli teollisuuskapitalismi vapautettaisiin feodalismin kahleista. Aristokratian veloittama maanvuokra ja korkotulot tulisi verottaa pois, sillä maanomistajien tulot ovat tyypillinen ”ilmainen lounas” eli palkkio laiskottelusta.

Ensimmäisen kirjan luvussa 11 Smith muistutti, että maanomistajat pyrkivät luonnostaan asettamaan tuotteidensa hinnan niiden valmistamisen kokonaiskustannuksia korkeammalle. Tämä oli merkittävä tappio kansantaloudelle.

Pankkiirit ovat nykypäivän feodaaliruhtinaita.

Pankkiirit ovat nykypäivän feodaaliruhtinaita.

Monopoleja vastaan

1814 David Buchanan julkaisi Kansojen varallisuudesta uuden version oman kommentaarinsa kera. Buchanan rinnasti maanvuokran ja koronkiskonnan monopoleihin.

Buchananin mukaan maanvuokramaksu oli ansaitsematon tulonsiirto – palkkio tekemättömästä työstä. Tonttien korkeat vuokrat rikastuttivat eliittiä elintarvikkeiden kuluttajien kustannuksella. Kyse oli nollasummapelistä, jossa kuluttajat ja reaalitalous hävisivät.

1800-luvulla ymmärrettiin, että maankorko oli tuotteen hinnasta se osa, joka ei liittynyt tuotteen valmistuskustannuksiin. Maankorko oli toisin sanoen ansaitsematonta tuloa. Se oli yleiskustannus, joka kohotti hintoja aivan turhaan. 1817 David Ricardon teos Principles of Political Economy and Taxation käsitteli maankorkoa. Kun maaperä köyhtyi ja kysyntä kasvoi, elintarvikkeiden hinta nousi kattamaan tuotannon korkeat rajakustannukset. Ne, jotka kykenivät edelleen viljelemään maata alhaisin kustannuksin, hyötyivät hintojen noususta, sillä heidän tuottonsa paisuivat huomattavasti.

Klassisten taloustieteilijöiden tärkeimpiä ajatuksia oli se, että maankorko oli sidottu joko luonnonresursseihin tai yhteiskunnallisiin etuoikeuksiin (”monopoliin”). Maankorolla ei ollut mitään tekemistä työn ja tuottavuuden kanssa. Se on ”ilmainen lounas”, vaikka juutalaisen Milton Friedmanin mukaan ilmaisia lounaita ei ole olemassakaan.

1900-luvun vaihteessa yhä useammat alkoivat painottaa, että esimerkiksi tärkeät palvelut ja luonnolliset monopolit kuuluivat syystäkin julkisen sektorin piiriin. Valtion tuli tarjota tärkeimmät palvelut joko edulliseen hintaan tai jopa ilmaiseksi (esimerkiksi teiden ollessa kyseessä).

Tavoitteena oli, etteivät hinnat pääsisi kohoamaan tuotantokulujen yläpuolelle; välistävetoa ja koronkiskontaa vastaan tahdottiin siis taistella. Suomalaisetkin lukijat tietävät, miten käy, kun esimerkiksi sähkönjakelu yksityistetään: elämisen ja yrittämisen kustannukset ampaisevat taivaaseen.

Nykyään uusliberaalit hallitukset länsimaissa toimivat juuri Smithin oppien vastaisesti. Useat maat pitävät ”vapaana markkinataloutena” sitä, että tontit ja kiinteistöt ”vapautetaan” verotaakasta samalla, kun yrittämistä, työtä ja kuluttamista verotetaan ankarasti.

Maanvuokran ”vapauttaminen” veroista oli tärkeä syy sille, miksi kansainväliseen finanssikriisiin johtanut kiinteistökupla pystyi syntymään. Monopolien sääntelyn purkaminen edesauttoi kuplan syntyä myös, sillä arvopapereiden hinnat pumpattiin täyteen ilmaa halvalla katteettomalla velkarahalla.

goldman cartoon

Ulkomaanvelkaa vastaan

Smithin mukaan sodankäyntiä ei tullut rahoittaa velkaantumalla yksityisille pankeille.

Smith vastusti sotia ulkomailla, sillä hänen mielestään sodat eivät yleensä olleet julkisen velan ja korkojen aiheuttamien veronkorotusten väärtejä. Sodat ovat tulonsiirtoja veronmaksajilta velkojille eli (usein ulkomaalaisille) pankkiireille.

”Vapaan markkinatalouden” ja liberalismin nimiin vannova länsi on toiminut siis juuri päinvastaisella tavalla kuin liberaalien suojelupyhimys Adam Smith on neuvonut. Sodat esimerkiksi Irakia ja Afganistania vastaan on rahoitettu velkarahalla, mikä on kurjistanut veronmaksajia ja lihottanut pankkiireita. Velalla rahoitetut sodat ovat nostaneet elämisen ja yrittämisen kustannuksia sekä rampauttaneet sotaosapuolten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Ulkomaisen velan taakka kasvaa jatkuvasti.

Maanomistajat ja pankkiirit olivat kaksi pääomatuloilla elävien luokkaa, jotka perivät Euroopan feodaaliherrojen aseman. Heistä tuli uusi aristokratia, joka rikastui vain siksi, että he olivat perineet omistamisen, rahanluonnin ja koronkiskonnan monopolin.

Uusliberaali politiikka tahtoo siirtää verotaakan pankkiireilta ja maanomistajilta työn ja yrittämisen harteille. Tämä ei edusta klassisten taloustieteilijöiden kuvaamaa ”vapaata markkinataloutta”. Adam Smith tahtoi vapauttaa markkinat maanvuokrasta ja koronkiskonnasta – Smith ei koskaan julistanut, että valtio ei saisi puuttua yhteiskunnan kannalta epäoikeudenmukaisen korkeisiin monopolihintoihin.

Uusliberaali politiikka ei ole vapauttanut markkinoita, vaan se on johtanut kiihtyvään velkaantumiskierteeseen ja veropohjan rapautumiseen sekä synnyttänyt yhteiskunnallisesti räjähdysherkän kahtiajaon koronkiskojien ja palkansaajien välille.

 

Lue myös: Velkaorjuuden historia tiiviisti

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

7 Kommentit

  1. Aina voi unelmoida, se ei ole laitonta. Tai kuka tietää? Ehkäpä unelmointi on laitonta?

    Mitäpä jos unelmoin vaikka seuraavasti, ihan vain omassa mielessäni:

    ”Jospa eliitin jäseniä alkaisi yhtäkkiä katoamaan? Jospa eniten maahanmuuttoa kannattava kaksoispassimaanpetturi häviäisi jäljettömiin? Olisiko se kauheaa? Kuka tietää?

    Jospa ministerille sattuu onnettomuus, traaginen sellainen? Jos hän kompastuu pimeässä? Jos joku ajaa hänen ylitseen? Jos joku osuu häneen metsästysretkellä? Jos hän osuu olemaan iskun kohteena? Olisiko se kauheaa?

    Jospa SPR:n johdossa tapahtuu sukupolvenvaihdos? Arvaamatta ja traagisesti? Jospa Naisasiaunionin johdossa joku saa HIV:in? Neulasta, kadulla, arvaamatta? Olisiko se kauheaa?

    Jospa YLE:n johdossa mannerlaatat liikkuvat, kun johto hukkuu kesäjuhlissa? Tai jos HS:n eniten suvakki toimittaja katoaa mystisesti ulkomaanmatkalla? Jälkeäkään ei jää… Olisiko se kauheaa?

    Jospa SUPO lukee tämän ja lukija järkyttyy ja saa impromptu-infarktin? Jospa ylin poliisijohto tuhoutuu mystisesti kesäpalaverissa? Jospa avaruudesta saapuu ”alien” ja ottaa koko porukan? Olisiko se kauheaa?”

    Näin unelmoin. Ja se oli hyvä.

    (16)(0)
    • Minä, pelokas nimimerkki

      Kaikki paitsi orjuudesta unelmointi on kielletty. Olet koululaitoksen orja, olet opintopistekertymäsi orja, olet CV:n orja, olet omaisuutesi orja, olet työpaikkasi orja, olet pankkitilisi orja, olet älypuhelimesi orja, olet asuntolainasi orja, olet vuokraisäntäsi orja, olet TE-toimiston/sossun orja, olet hallituksen orja, olet kirkon orja, olet suvakkien orja, olet poliittisen korrektiuden orja, olet small talkin orja, olet Suomen valtiovelan orja, olet eläkekertymäsi orja. Tässäpä muutamaksi yöksi unelmoitavaa – lisää aiheita saa tilaamalla vaikkapa ajatuspaja Liberasta (sic!).

      (2)(0)
      • Minä, pelkäämätön Vesa-Ilkka Laurio

        Kaikkien asioiden orjille ja pelkureille täällä:

        ”Jos te pysytte minun (Jeesuksen, Jumalan Pojan) sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi – – Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi” (Joh. 8:31, 32, 36);

        ”Vapauteen Kristus vapautti meidät” (Gal. 5:1).

        Turha siis itkeä joka paikassa, joka sivustolla, kaikkialla, kuin pikkulapset.

        Nimeni on Laurio, Vesa-Ilkka Laurio.

        (5)(0)
        • Minä, pelokas nimimerkki

          Jes! Miehekäs asenne – tuohon pyritään.

          (4)(0)
          • Vesa-Ilkka Laurio

            Niin, tarkoitukseni ei ollut rehennellä turhaa suomalaista tyyppirehentelyä vaan tuoda julki, että kaikki valta (tosin näkymätön) on Jeesuksella Kristuksella. Minä olen näet kuollut, ja niin on oma rehentelynikin. Rehentelyni on Jeesus Kristus:

            ”sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä” (Room. 6:7).

            Vanha syntinen minäni – ja sen rehentely – on siis kuollut. En minä elä enää, vaan Kristus elää minussa:

            ”Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa” (Gal. 2:19-20).

            Maamme ja kansamme kannalta ainoa tärkeä asia on se, että päästään synnistä, sillä synnistä tulee Jumalan viha – ja maan ja kansan tuhoutuminen (kuten nyt):

            ”Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä” (Joh. 3:36).

            Jumalan viha on syy maamme tuhoutumiseen. Jumala on lähettänyt viholliset (juutalaiset, muslimit jne.) tuhoamaan täältä kaiken, myös koko tämän julkisyntisen kansan (jumalanpilkka, homous, lastenmurhat aborteissa, kristinuskon hävittäminen jne.).

            Jumala on kaikkivaltias. Hän hallitsee maallisiakin valtakuntia. Hänessä kaikki pysyy voimassa (myös tänne kirjoittavat):

            ”Sillä (Kristuksessa) hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja HÄNESSÄ PYSYY KAIKKI VOIMASSA” (Kol. 1:16-17).

            ”Minulle (Jeesukselle Kristukselle) on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä” (Matt. 28:18).

            Maallista valtaa Jumala käyttää asettamansa esivallan välityksellä:

            ”Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat” (Room. 13:1).

            Syntiselle kansalle huono ja viraton esivalta, joka ei estä vihollisia ja rikollisia. Jumalaapelkääväiselle kansalle oikea, luja esivalta, joka rankaisee pahantekijöitä (ei palvele heitä, kuten nykyinen Suomen esivalta).

            Synti siis on syy maan tuhoon. Jeesus Kristus kantoi syntimme itsessään ja hankki meille juridisen syntien anteeksiantamuksen Jumalan edessä:

            ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan – – Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi” (2. Kor. 5:19, 21).

            Ilman Kristusta Jumalan viha pysyy maamme päällä ja maa tuhoutuu, tehtiin mitä tehtiin.

            Kaikki valta on Jumalalla, ja tie Isän Jumalan yhteyteen on Jeesus Kristus, syntien anteeksiantamus, Joh. 14:6.

            Ymmärrän hyvin, että monilla on vastenmielisyys nykyistä kirkkoa ja nykyistä kristinuskoa kohtaan, ja he ovat oikeassa: kyseessä on vastenmielinen luopumuksen kirkko ja vastenmielinen vesitetty kristinusko. En kuulu niihin (en siis kuulu kirkkoon). Nykyinen maamme kristinusko on VOIMATONTA, todellisen kristinuskon irvikuva:

            ”heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman” (2. Tim. 3:5).

            Oikea kristinusko on VOIMA, silkkaa puhdasta voimaa, sillä siinä toimii ja vaikuttaa kaikkivaltias Jumala.

            Maamme pelastuu vain niin, että kansa tulee parannukseen (= katumus + usko).

            (4)(0)
        • Minä, pelokas nimimerkki

          …niin piti vielä sanoman Hra Laurion innoittamana, että kuolemanpelon avulla meitä hallitaan ja orjuutetaan. Vapautukseen tarjoutuu kyllä teitä. Ensin tuli Spartacus ja sitten Jeesus Kristus, mutta kenestä on seuraamaan heidän jalanjälkiään? Edellisen seuraaminen kysyy maallista ylpeyttä, tarmoa ja rohkeutta. Jälkimmäiseen liittyy mysteerejä – on oltava nimi elämänkirjassa.

          (2)(1)
  2. zio-fasisti-sosialistit

    Artikkelissa on hauska uusi nimitys kommunismille = ”taloudellinen nationalismi”.

    (0)(5)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*