"Mitä yleisempi valhe, sitä suurempi kohu syntyy totuuden puhumisesta. Ihmiset eivät suuttuneet siitä, että planeettamme on pallo, vaan siitä, ettei maa ollutkaan litteä. Kun sukupolvi toisensa jälkeen kiedotaan valheiden hienovaraiseen verkkoon, totuus näyttää kansan silmissä naurettavalta ja sen puhujat mielipuolilta."

Dresden James

7 asiaa, mitä et ehkä tiennyt kasvatetusta lohesta ja sen vaikutuksista

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 3,94
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Sain kimmokkeen tämän artikkelin kirjoittamiseen siitä, että olen huomannut ihmiset olevan jokseenkin tietämättömiä kasvatetun lohen haitoista.

Itse olen ollut kasvatetun lohen suurkuluttaja monia vuosia.

Kun muutama vuosi sitten ruokakaupan kalatiskille ilmestyi luomulohi, halusin selvittää mitä eroa näillä kaloilla on ison hintaeron lisäksi. Kysyin asiaa kalakauppiaalta, ja vastaukseksi tuli, että molemmat kalat ovat kasvatettuja, mutta luomulohen ruokinnassa ei ole käytetty niin paljoa antibiootteja ja hormoneja. Olin luonnollisesti järkyttynyt tämän kuullessani, ja aloin itse etsimään lisää tietoa asiasta.

Nyt läheinen Citymarket ei enää myy luomulohta kovan hinnan vuoksi (ihmiset eivät osta sitä tarpeeksi), ja olen joutunut hakemaan luomulohen Tampereen Prismasta, jossa sitä myydään torstaisin. Muutama viikko sitten kysyin Sokoksen kalatiskiltä, että onko heillä myynnissä luomulohta, ja myyjät pyörittelivät päätänsä katsoen kysyvästi toisiinsa. Kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan sellaisesta.

Myyjä kysyi ihmeissään minulta, mikä se sellainen on? Hän epäili minun tarkoittavan loimulohta. Hän kysyi minulta, onko se villiä lohta? Selitin myyjälle, että luomulohi on myös kasvatettua, mutta sen ruoka on luonnonmukaisempaa, ja näin ollen ei sisällä niin paljoa hormoneja ja antibiootteja. Vieressäni oleva kalan ostaja katsoi ymmällään minuun päin.

Jos kalatiskin myyjätkään eivät tiedä mitä kalat pitävät sisällään, ajattelin, että tietoa todellakin tarvitaan. En ole lääkäri, enkä alan asiantuntija. Haluan vaan tietää, mitä suuhuni laitan (ja varsinkin millä ruokin perheeni), ja toivon voivani tarjota lisätietoa muillekin asiasta kiinnostuneille.

Ensin muutama selventävä termi:

Kasvatettu lohi: Kaikki ruokakaupoissa ja kauppahalleissa myytävä lohi on kasvatettua, myös luomulohi. Myös kaikki ravintoloissa tarjottu kala on kasvatettua, ellei erikseen toisin mainita.

Villi lohi: Vapaana elävä lohi. Luonnonmukaisessa ympäristössä elävää lohta on saatavilla erittäin harvoin.

lohi

1. Rasvaisiin kaloihin kertyy monenlaisia myrkyllisiä kemikaaleja, kuten PCB:tä, dioksiinia, ja elohopeaa.

Annos kasvatettua lohta sisältää jopa 40 kertaa enemmän PCB:tä (Polychlorinated Biphenyls) kuin mikään muu ruoka.

PCB on ympäristömyrkky, mikä mm. aiheuttaa syöpää ja hermostovaurioita. Se vaurioittaa myös immuunisysteemiä sekä vaikuttaa lisääntymiskykyyn.

Villissä lohessa puolestaan on luonnostaan vain vähän PCB:tä. PCB:n suuri määrä kasvatetussa lohessa johtuu siitä, että kalojenruokapelletit (soija, maissi) upotetaan kalaöljyyn, mikä lihottaa kaloja(näin tehdään isomman tuoton takia). Rasva puolestaan sitoo myrkyt itseensä.

Kalojen ruokinnassa käytetään myös ravintolisiä, jotka sisältävät PCB:tä , dioksiinia, toxaphenea ja dieldriniä , mitkä osaltaan lisäävät lohien myrkkypitoisuuksia. Lisää tietoa PCB:stä voi lukea täällä.

pcb-taulukko

EWG:n suositusten mukaan kasvatettua lohta saisi syödä enintään kerran kuussa näiden myrkkyjen takia (ja silloinkin mielellään vain villiä lohta).

Vähentääksesi PCB:lle altistumista, voit leikata lohesta valkoisen rasvan pois. Mitä enemmän kalassa on rasvaa, sitä enemmän siinä onmyrkkyjä, sillä myrkyt kertyvät kalan rasvaan.

2. Ympäristömyrkyt poistuvat ihmiskehosta hyvin hitaasti.

Norjan kansanterveyslaitoksen Folkehelseinsitutin tutkijan, Merete Eggesbon mukaan ruoasta saadun myrkyn poistuminen kehosta voi viedä jopa 50 vuotta. Siksi rasvaisen kalan syömisen vähentäminen raskausaikana on liian myöhäistä. Rasvaisen kalan syöntiä pitäisi alkaa rajoittaa jo vauvaiässä. Kanadalaisen biologin, Alexandra Mortenin, mukaan jopa 90% naisen kehoon kerääntyneistä myrkyistä siirtyy synnytyksessä ensimmäisenä syntyneeseen lapseen, sillä ihmiskeho pyrkii poistamaan myrkkyjä heti, kun se vain on mahdollista (eli ensimmäisessä synnytyksessä).

Myrkkyjä siirtyy lapseen vielä lisää imetyksen aikana. Sen takia on hyvin tärkeää, että varsinkin tytöt/naiset välttävät ympäristömyrkkyjä niin paljon kuin mahdollista varsinkin siihen asti, että perheen lapsiluku on täynnä.

Lastenlääkäri Anne-Lise Bjorke Monsen (Norjan Bergenin yliopistosta) ei suosittele raskaana olevien naisten, lasten tai nuorten ihmisten syövän ollenkaan kasvatettua lohta. Hänen mukaansa on mahdotonta tietää kuinka paljon myrkkyjä lohi sisältää, ja kuinka nämä aineet vaikuttavat lapsiin ja raskaana oleviin naisiin. Näillä myrkyillä on todettu olevan negatiivia vaikutuksia aivojen kehitykseen, mikä puolestaan liittyy autismiin, ADD/ADHD: hen sekä vähentyneeseen älykkyysosamäärään. Negatiivisia vaikutuksia on myös todettu mm. immuunisysteemiin ja aineenvaihduntaan.

Lääkäri A. Monsenin mukaan iso Eurooppalainen tutkimus osoitti (tutkimus käsitti 8000 vastasyntynyttä), että raskaana olevat naiset, joilla on enemmän myrkkyjä kehossa, saivat keskimääräisesti pienempikokoisia lapsia. Tämä jo yksistään voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen terveydentilaan.

3. Lohen kasvattamisessa käytetään myös muita harmillisia kemikaaleja, kuten mm. oxytetracycline nimistä antibioottia.

Kalatehtailla taudit leviävät nopeasti, sillä kaloilla on ahtaat oltavat, ja kalojen ruoka on keinotekoista kalan ruokavaliolle. Kalatehtaiden on käytettävä lääkkeitä, että kalat eivät tartuttaisi tauteja toisiinsa. Näitä tauteja ovat mm. lohileukemia ja lohianemia virus(mitkä ovat kaloille tappavia tauteja).

Tietämättömät kuluttajat saavat näin olleensa kehoonsa antibiootteja. Kalan mukana syödyt antibiootit aiheuttavat myös antibiootti resistenssiä. Don Staniford, (Director of the Global Alliance Against Industrial Aquaculture) sanookin näin: ”Kasvatettu lohi on yksi saastuneimmista ruoista supermarketeissa. Siinä pitäisi olla hallituksen terveysvaroitusmerkki.”

4. Tiesitkö, että kasvatettu lohessa käytetään väriaineita?

Kasvatettua lohta ruokitaan mm. kalaöljyllä ja soijalla, mitkä eivät todellakaan ole kalalle luontaista ruokaa. Lisäksi kalaa lihottaakseen kasvattajat käyttävät kalaöljyn puutteen seurauksena myös geneettisesti muunneltua maissia (GM). (Vaikka Norjassa on yleisesti kielletty GMO:n käyttö, kalan ruokinnassa se on osittain sallittua. Vuonna 2008 kalan ruokinnassa sai vielä käyttää 19 eri GMO:ta, mutta vuonna 2014 marraskuussa Norjan viranomaiset kielsivät näistä 8 GMO:ta antibioottiresistenssin aiheutumisen pelon takia.)

Lohen väri on väärän ruokavalion ansiosta harmahtavan valkoinen. Tämä väri taas ei ole kovin ruokahalua herättävä. Näin ollen lohen kasvattajat käyttävät ns. väriviuhkaa, mistä ostajat saavat valita mieluisan värin lohelle. Tämä väriainevalmiste lisätään lohen ruokaan. Yksi yleisin käytetty väriaine, Canthaxanthin on todettu aiheuttavan mm. silmävaurioita.

väriero väriviuhka

5. Väärän ruokavalion seurauksena kasvatettu lohi ei ole niin ravitsevaa kuin monet luulevat.

Omega 3-rasvapitoisuudet ovat jopa n. puolet vähemmän kuin villissä lohessa ravinnon keinotekoisuudesta johtuen. Tämä on havainnollistettu oheisessa taulukossa.

Kasvatetussa lohessa on siis enemmän rasvaa (mikä on huono asia, sillä rasva sitoo myrkyt itseensä), ja siinä on myös vähemmän hyödyllisiä omega-3 rasvahappoja kuin villissä lohessa.

ravintoarvo

6. On jo tarpeeksi paha asia, että kasvatetun lohen huonolaatuisen ruokavalion seurauksena me ihmiset saamme antibiootti- ja torjunta-ainejäämiä ym. kemikaaleja kehoomme, mutta nämä aineet myös tuhoavat luontoa ja vahingoittavat ekosysteemiä.

Kalafarmien ahtaissa oloissa kalojen loiset ja tappavat virustaudit muuntuvat ja tartuttavat helposti myös villit lohet (kasvatettuja kaloja pääsee karkaamaan n. miljoona vuosittain). Näin ollen on myös vaikea tietää onko villilohikaan välttämättä juuri villilohta, vai onko kyseessä kalatehtaan karkulainen. Karanneet kalat myös lisääntyvät villilohien kanssa, mikä luonnollisesti voi saastuttaa koko tulevan villilohikannan.

Tehtaalla kalojen jätöksiä ei siivota, vaan ne valuvat verkosta alas syömättömien kalanruokien kanssa saastuttaen ympäristön. Jätteet ja lääkkeet lisäävät leväkasvua, mikä puolestaan vahingoittaa veden happipitoisuutta. Tämä puolestaan aiheuttaa vahinkoa koralliriutoille ja muulle merielämälle.

Kalojen on todettu tuntevan myös kipua ja stressiä. Kalojen viljelyä suljetuissa häkeissä ja niiden tappamista kivuliain menetelmin voidaan vähintäänkin pitää epäinhimillisenä.

kasvatusallas

7. Kasvatetun luomulohen ja kasvatetun lohen ero ei valitettavasti ole kovin suuri.

Molemmat lohet kasvatetaan häkeissä (luomulohia on häkissä 30 000 , tavallisia lohia puolestaan 70 000 kpl.) Kalojen viljelyssä käytetään väriaineita, synteettisiä vitamiineja ja hivenaineita ja samoja kemikaaleja mm. torjunta-ainepohjaisia lääkehoitoja meriloisia vastaan.

Luomulohi teurastetaan 2,5-vuotiaana, tavallinen lohi 2-vuotiaana. Villilohi voi elää jopa 16-vuotiaaksi. Luomulohta syömällä voit hieman vähentää antibiootti- ja kemikaalimäärää kehossasi, mutta sana ”luomu” on hyvin harhaanjohtava termi tässä yhteydessä.

Mitä sitten voi syödä?

On tärkeää ymmärtää, että kaikki kasvatettu kala on terveydelle erittäin vahingollista.

Se on terveydelle sekä ekologisesti pahin vaihtoehto, mitä ruokakaupasta löytyy.

Villilohi on terveellisempi vaihtoehto, ja suureksi yllätyksekseni ruokakaupoissa on viime aikoina ollut saatavilla Suomen merilohta.

Pienet kalat ovat alemmalla tasolla ravintoketjussa, joten niitä voi huoletta syödä. Esim. sardiineista ei ole juuri löydetty elohopeaa tai PCB:tä. Järvikaloja, kuten kuhaa, ahventa ja muikkua kannattaa suosia.

Kalojen terveysvaikutukset saa myös helposti ilman kaloja syömällä: esim. krilliöljykapselit ovat hyvä vaihtoehto.. Ne ovat täynnä omega-3 rasvoja, eikä ympäristömyrkyistä tarvitse murehtia. Krillit ovat ravintoketjun alatasolla, joten niillä ei ole aikaa kasvaa eikä kerätä myrkkyjä itseensä. Lisäksi ne kasvavat maailman puhtaimmilla vesillä Antarktiksella.

Itse tykkäisin kovasti lohesta, ja lastemme suosikkiruoka on aina ollut lohikeitto. Valitettavasti sen jälkeen, kun aloin tutkia asiaa, en enää uskalla tarjota lapsilleni lohta kovin usein, ja silloinkin valitsen villin lohen tai edes luomulohen.

Lohen maine terveysruokana on ainakin minun mielessäni muuttunut pysyvästi.

 

Johanna Kuvajan artikkeli julkaistu alunperin Starletmom-sivuilla.

 

Lähteitä:

Youtube: Norway warns health risks eating farm salmon

The Guardian

Sustainable Pulse

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

10 Kommentit

  1. ”On tehtävä jyrkkä ero yleissivistyksen ja erikoisen ammatti-tiedon kesken.
    Koska viimeksi mainittu erikoisesti juuri nykyaikana uhkaa yhä suuremmassa
    määrin vajota pelkän mammonan palvelukseen, täytyy yleissivistys ainakin
    ihanteellisimmilta osiltaan säilyttää sen vastapainona. Tässäkin kohdin on
    järkkymättä tähdennettävä sitä periaatetta, että
    teollisuus ja tekniikka,
    kauppa ja elinkeinot voivat kukoistaa ainoastaan niin kauan, kuin
    ihanteellisesti ajatteleva kansayhteisö tarjoaa niille välttämättömät
    edellytykset. Mutta sellaisia ei tarjoa itsekkyys, vaan ilomielin itsensä
    alttiiksi antava uhrimieli.

    Hitler – Taisteluni

    (20)(3)
  2. Olipas mielenkiintoinen ja erinomainen artikkeli! Tätä ”terveysruokaa” kansaa kehotetaan jatkuvasti syömään. Itse en lohta enää suuhuni pistä..

    (19)(2)
  3. Jenkeissä myydään (ilmeisesti) nykyään Panamassa ja Kanadassa kasvatettua Aquadvantage© GMO ”lohta” tavallisen kasvatetun lohen nimellä (koska ei tarvitse merkitä mitenkään). Kyseinen kala kasvaa 3 kertaa nopeammin kuin tavallinen lohi, ei voi lisääntyä, ei selviäisi luonnossa jne. Myydäänköhän näitä Euroopassakin ?

    http://bowflexinsider.com/food-of-the-21st-century/

    (8)(0)
  4. Taistelija

    Aiheesta sivuten, artikkelilla mukavasti 4.20:n tähden arvosana, joka untuvikoille mainittakoon on Johtajamme syntymäpäivä. 🙂 Kiitoksia sille vasemistolaiselle, joka kävi antamassa ”huonon” tälle!
    ”Blaze it and 14/88!”

    (7)(0)
  5. En ole juuri syönyt kalaa missään muodossa ympäristömyrkkyjen takia…nyt loppui se vähänkin syönti, ei edes luomuna…villiä ehkä joskus, mutta harvoin kuitenkin…

    (0)(0)
  6. Kannatan ruokakalan kasvattamista teollisesti: kalan kasvattaminen altaissa on luontoystävällisempi ja kestävämpi vaihtoehto kuin villin kalan pyydystäminen. Toivotaan että teknologia kehittyy ja kalan myrkkypitoisuudet laskevat sitä myöten. Teollisesti kasvatettu kala on tulevaisuuden proteiinilähde, eikä nisäkkäät tai linnut.

    Syökää mieluummin kalaa kuin punaista lihaa. Itse syön purkkitonnikalaa viikoittain.

    (2)(1)
    • Syö nyt ainakin sellaista purkkitonnikallaa, joka ei ole kalastettu Tyyneltämereltä ettet saa Fukushiman radioaktiivisia jätteitä sisuksiisi. Ainoastaan Atlantin kalat saattavat olla enää ei-radioaktiivisia. Täytyisi ottaa geigermittari mukaan kalaostoksille…

      (1)(0)
  7. PUUROA PERKELE

    Olenkin arvellut että jotakin pimeää näissä lohissa piilee. Nytpä sain tähän epäilyynikin varmistuksen. Loppui sitten kerralla kalan syönti kaikissa muodoissa. Olen jo aiemmin lopettamut punaisen ja vaalean lihan, kasvisten, pikaruoan, einesten ja maitotuotteden syönnin. Tällä hetkellä elän kaurapuuron voimalla! Kokeile sinäkin kaurapuuroa, se on puhdasta ja ravitsevaa! Ruokajuomaksi suosittelen VIINAA!

    (7)(0)
    • Jäbä puhuu asiaa! Puuron voimalla olen elänyt jo yli 40 vuotta ja tulen elämään jatkossakin. VIINAA VIINAA JA PUUROA PERKELE! Sipilänkin pitäisi kokeilla puuroviina dieettiä. Saataisiin varmasti SUOMI KUNTOON!

      (4)(1)
    • Eikö sulle tuu hivutustauti tuolla menolla? Epäilemättä kaurapuuro on hyvää ja kuidut on hyväksi, mutta eikös tuo oo aika yksipuolisen ykstoikkoista?

      (0)(0)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*