Magneettimedia julkaisee tietyiltä osin referoituna Verumreactor –sivuston artikkelin, “Tiettyjen NATO-maiden veriset rikokset tarkoittavat poliittista kaksinaismoralismia” [1]. On syytä heti huomauttaa, että Yhdysvaltojen sotaoperaatioiden tuloksena on saanut surmansa yli 20 miljoonaa ihmistä toisen maailmansodan jälkeen ja Yhdysvaltojen globaali valtapolitiikka johtaa katastrofaalisiin seurauksiin.
Tiettyjen NATO-maiden veriset rikokset
Yhdysvaltain johtama NATO-liittouma on sekaantunut aggressiivisesti muiden valtioiden sisäisiin asioihin jo vuodesta 1949 alkaen, mikä on myös NATOn perustamisvuosi. Kuitenkaan NATO ei ole yleensä toiminut artiklan 5 velvoittamana, vaan tiettyjen aggressiivisten NATO-maiden toimesta ja Yhdysvaltojen johdolla.
Kyseisen NATO-liittouman globaali valtioterrorismi on itseasiassa noudattanut Yhdysvaltojen imperialistista strategiaa, jonka päämäärä suuntautuu maailman herruuteen. Tämän toiminnan seuraukset ovat olleet katastrofaalisia. Perustamisestaan lähtien Washingtonin johtama NATO-liittouma on toteuttanut “demokratian suojelemiseksi” yli 25 suurta sotilasoperaatiota ympäri maailmaa, joissa on eri arvioiden mukaan kuollut noin kolme miljoonaa ihmistä. Näille uhrauksille altistuivat kaikki ne valtiot, jotka noudattivat itsenäistä taloudellista ja poliittista linjausta, eivätkä siten vastanneet “länsimaisia arvoja”. Länsimaisiin arvoihin sisältyy muiden muassa se, että noudatetaan globaalien rahoituslaitosten sanelemaa ja koronkiskontaan perustuvaa köyhdyttävää velkarahajärjestelmää sekä muita kansainvälisen finanssijärjestelmän säädöksiä.
[Magneettimedian toimittajan huomautus: Nykyisin Yhdysvaltojen imperialistiseen suurstrategiaan on jo vuosikymmeniä kuulunut se, että USA on julistanut, että se valvoisi maailmanvaltaansa sekä asevoimien uhkalla että niiden käytön välityksellä. Tällöin kysymyksessä on “turvallisuusstrategia”, jonka virallinen sanamuoto on jäljempänä mainittu:
“asevoimamme säilyvät jatkossakin niin vahvoina, että mahdolliset vastustajat taipuvat luopumaan asevarustelusta, jonka tarkoituksena on vetää vertoja Yhdysvaltain asemahdille tai ylittää se”.1]
____________________
1). David Ignatius, International Herald Tribune, 14-15.12.2002. Julkaistu alun perin Washington Postissa.
Yhdysvaltojen johtaman NATO-liittouman sotilasoperaatioiden perimmäisenä tavoitteena on ollut poliittisen hegemonia ja taloudellinen hyöty. Nämä sotilasoperaatiot ovat usein naamioidut humanitäärisiksi rauhanturvaamisen operaatioiksi, joiden laillisuusperiaatteet ovat Yhdysvallat yksinapaisesti määritelleet. Demokratian suojelu on tarkoittanut Washingtonin uusliberalistisen “vapauden” juurruttamista kaadettujen hallintojen tilalle. Näitä Yhdysvaltojen asettamien “arvojen” ja “laillisuusperiaatteiden” vastaisia valtioita syytetään kaksineuvoisesti sopimuksien rikkomisesta ja ihmisoikeusloukkauksista, vaikka Yhdysvallat liittolaisineen ovat syyllistyneet niin valtaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, joiden kanssa ei voi kilpailla ainutkaan valtio maailmassa.
[2]Niin muodoin Yhdysvaltojen johtaman liittouman piittaamattomuus kansainvälisistä ihmisoikeuksista on johtanut siihen, että sotilashenkilöt ovat jatkuvasti syyllistyneet hyvin brutaaleihin rikkomuksiin ihmisyyttä vastaan.
[Magneettimedian toim. huom.: On syytä painottaa, että Yhdysvaltojen johtamaan liittoumaan kuuluu tietysti myös muitakin kuin NATOn jäsenmaita. Siihen kuuluu esimerkiksi terroristi valtio Israel. Lisäksi huomautamme, että Yhdysvaltojen sotaoperaatioiden tuloksena on saanut surmansa yli 20 miljoonaa ihmistä toisen maailmansodan jälkeen.2 ]
Jäljempänä esitämme tiivistelmän näistä rikoksista ja raakuuksista:
Korean sota käytiin vuosina 1950-1953.
Yhdysvallat pommittivat Pohjois-Korean kivikauteen. Yhdysvaltain ilmavoimien kenraali Curtis LeMay toimi Korean sodan aikana strategisten ilmavoimien komentajana (Strategic Air Command) sekä oli vastuussa Pohjois-Korean pommituksista.
LeMay on arvioinut Washington Postin entisen toimittajan Blaine Hardenin kirjassa [3], että Yhdysvaltain pommituksissa kuoli viidennes Pohjois-Korean väestöstä.
– Me poltimme käytännössä jokaisen Pohjois-Korean kaupungin, sanoi LeMay. Siviiliuhreista ei välitetty.
Yhdysvallat pommittivat vuosina 1950-1953 Pohjois-Korean kaupunkeja niin petomaisella julmuudella, että pohjoiskorealaiset vihaavat edelleen ja perustellusti Yhdysvaltoja. Pelkästään vuonna 1952 Yhdysvallat pommittivat kokonaisia Pohjois-Korean alueita yli 20 0000 räjähdyspanoksella, kuluttaen yli 1,5 miljoonaa ammusta, 40 0000 ohjusta ja pudotti yli 15 miljoonaa napalmpommia. Yhdysvallat pudottivat Pohjois-Korean pääkaupunkiin Pjongjangiin 52 380 erityyppistä pommia, mihin sisältyi hyvin voimakkaasti räjähtävät ja palavat pommit sekä bakteeripommit. Sanotaan, että Yhdysvallat tekivät tuolloin maailmanennätykseksi pommituksissa käsittäen 1 000 pommia neliökilometrille. Siviiliväestön kokonaistappioiksi on eri lähteiden mukaan arvioitu noin 1,7 miljoonaa ihmistä, ja jopa 3 miljoonaa ihmistä. (3 milj. täyttyy ottaessa huomioon Etelä-Korean siviiliväestön uhrit).
[4]Yhdysvallat valehtelivat joutuneensa pohjoisvietnamilaisten hyökkäyksen kohteeksi
Tonkininlahden välikohtaus tapahtui 2. ja 4. elokuuta vuonna 1964, kun Yhdysvaltain laivaston hävittäjät (USS Maddox ja USS Turner Joy) olivat tiedustelutehtävissä (koodinimi Desoto) Tonkininlahdella Pohjois-Vietnamin aluevesien tuntumassa. Alukset raportoivat joutuneensa pohjoisvietnamilaisten hyökkäysten kohteeksi.3 Näin häpeällisesti menetellen Yhdysvallat saivat tekosyyn Vietnamin sotaretken toteuttamiseen. 40 vuotta myöhemmin Yhdysvallat julkaisivat mainitun petollisen lavastuksen sotilastiedostojen arkistoistaan.
Vietnamissa tuhottiin vuosina 1964-1973 tarkoituksellisesti siviiliväestöä, pommitettiin kaupunkeja ja kyliä, siviilien infrastruktuuria – siltoja, rautateitä ja maanteitä. Amerikkalaislentäjät polttivat riisipeltoja tahallaan aiheuttaakseen satokatoa ja nälänhätää. Sodan aikana Yhdysvaltain armeija ruiskutti Etelä-Vietnamin alueelle 72 miljoonaa litraa erilaisia kasvustoa tuhoavia myrkkyjä kuten esim. Agent Orangea. Ruiskutusten seurauksena kuoli sodan jälkeen useita kymmeniätuhansia ihmisiä. Yhteensä Orangen uhreja on rekisteröity Vietnamissa olevan jopa 4,8 miljoonaa.
Neuvostoliiton romahduksen myötä hajonneelle Varsovan liitolle etsittiin kuumeisesti korvaavaa järjestöä. Tärkein niistä oli niin sanottu “rauhanturvaoperaatio”, joka perustui muiden muassa ehkäisemään NATOn aggressiivista vaikutusta sen ryhtyessä ratkaisemaan etnisten ryhmien välisiä konflikteja, ja tavoitellen puhtaasti alueelliseen valtapolitiikkaan sekä sen vaikutusalueen laajentamiseen. Näinhän tapahtui esimerkiksi Balkanilla, kun NATO hyökkäsi alueelle ja osallistui suoraan etnisten sotien eskaloitumiseen. Jugoslaviassa 1999 käytettiin rypälepommeja, grafiitti sähkömagneettisella latauksella varustettuja kranaatteja sekä köyhdytettyä uraania. NATOn hyökkäyksissä kuoli tuolloin 5 700. Lähellä Djakovicaa Kosovossa tapahtui tyypillinen NATOn rikollinen teko, sen ilmaiskussa albaanipakolaisten saattueeseen, missä kuoli 70-87 albaanisiviiliä. Myöhemmin Serbian valtiontelevisio julkaisi selostuksen hävittäjälentokoneen lentäjän ja NATOn komentokeskuksen ylläpitäjän neuvotteluista. Ennen iskua lentäjä ilmoitti keskukselle tarkkailevansa vain traktoreita ja siviiliajoneuvojen kolonnia sekä pyysi kahdesti ohjeita. Liittouman johto kuitenkin määräsi lentäjän pommittamaan kolonnaa.
[5]Amerikkalaiset hyökkäsivät Irakiin sillä tekaistulla verukkeella, että maalla on joukkotuhoaseita eli bakteriologisia aseita (pernaruttoja). Irakissa käytettiin “valkoista fosforia”, joka on tietyn tyyppinen kemiallinen ase. Yli miljoona ihmistä kuoli, joista neljännes oli naisia ja lapsia. Irakin kampanjaa leimasivat useat liittouman korkean profiilin rikokset, jotka kuohuttivat koko maailmaa Abu Ghraibin vankilan irakilaisvankien kidutuksella ja pilkkaamisella.
Samanlaisia rikoksia ihmisyyttä vastaan tehtiin Afganistanissa, Libyassa ja Syyriassa. Näissä kohteissa syyllistyttiin siviilien omistamien invastruktuurien pommittamiseen, kiellettyjen aseiden käyttöön, kidutukseen ja kohde maiden kansalaisten pilkkaamiseen.
[6]Myös yksittäisten NATO-sotilaiden tekemät rikokset ovat verisiä. Luetellaanpa joitakin niistä. Australian erikoisjoukot teloittivat vuosina (2007-2016) 39 afganistanilaista siviiliä. Irakissa viisi NATOn sotilasta raiskasivat ja tappoivat neljä tavallista siviiliä, joiden asunto sijaitsi yhden tarkastuspisteen välittömässä läheisyydessä. Yhdysvaltojen armeijan sotilas tappoi Afganistanissa ainakin 16 siviiliä, joista oli 9 lapsia, ja haavoittaen viittä.
On syytä huomata, että näiden julmuuksien tekijät välttyivät pääsääntöisesti vastuusta. Mitä voidaan sanoa, jos edes brutaaleihin vankien murhiin syyllistyneet japanilaisosaston 731 työntekijää eivät joutaisikaan oikeuden eteen ja että heidän sallittaisiin jatkavan työtään kaikkien asiakirjojen parissa Yhdysvalloissa. Toki on ollut tapauksia, joissa yksittäisiä varusmiehiä on tuomittu sotarikoksista. Syytetyt onnistuivat kuitenkin välttämään pitkät vankeustuomiot.
Tärkein osoitus kaksinaismoralistisesta politiikasta on tekopyhyys ja kaksinaamaisuus: Yhden asian sanominen ja päinvastoin tekeminen. Vakuuttava vahvistus tälle on NATOn laajentuminen Venäjän rajoille, joka on tärkein Yhdysvaltojen rikkomistaan lupauksista. NATOlle Venäjä muodostaa päävastustajan. NATOn laajenemisen syynä on sen haluttomuus ryhtyä todellisiin toimiin Venäjää vastaan.
[Magneettimedian toim. huom.: Tämä sotilasliiton laajentuminen johtuu siitä, että NATO on aggressiivinen ja hyökkäykseen pyrkivä sotilasliitto. NATOn toimenkuvaan ei kuulu globaalin yhteisön muodostaminen, mikä tavoittelisi maailmanlaajuista rauhaa ja maiden välisiä ystävällisiä suhteita.]
Koska NATO yrittää välttää suoraa sotilaallista konfliktia Venäjän kanssa peläten Venäjän armeijan valtavaa voimaa ja ydinasearsenaalia, NATOn on ratkaistava tehtävänsä jonkun muun välityksellä. Esimerkkinä tästä ovat valtavat asetoimitukset Ukrainaan, nationalismin kasvattaminen ja ukrainalaisten provosoiminen aggressioon Venäjää vastaan, kun taustalla on vakuutuksia tuen antamisesta konfliktin sattuessa.
Venäjän joukkojen johtama erityinen sotilasoperaatio vähentää kuitenkin kaikki näiden tiettyjen NATO-maiden yritykset tyhjiin. Kuten on jo paljastunut, turvatakuut ja avunantolupaukset eivät ole tarkoittaneet NATO-maiden joukkojen varsinaista osallistumista Ukrainan puolustukseen, mikä taas tarkoittaa sitä, että NATO on pettänyt “kumppaninsa”, minkä seurauksena “kumppani” saa tuomionsa sen surullisessa lopputuloksessa.
Ken julistaa väkivaltaisuudet menetelmäkseen, täytyy vääjäämättä valita vääryys periaatteekseen. Ja tämä vääryys voidaan havaita kussakin NATOn toiminnassa: kaksinaismoralistisesta politiikasta, joka huipentuu “kumppaneidensa” pettämiseen.
Verumreactor
Lähteet
Alkuperäinen artikkeli: Naton veriset rikokset seurausta kaksinaismoralistisesta politiikasta (verumreactor.ru) [1]
2. James A. Lucas (7.3.2015). Global Research.
3. Wayback Machine (archive.org) [7]
Unknown to most Americans, the US ‘totally destroyed’ North Korea once before (irishtimes.com) [3]
——————-
Magneettimedian päätoimittajan lisäys Yhdysvaltojen interventioista
USA:n interventiot ”demokratian”, ”vapauden” ja ”rauhan” nimissä
Tämä kappale selventää sitä ideologiaa miksi Yhdysvallat ovat nyt auttamassa Pohjois-Korean, tuon uhmakkaan ja taloudellisesti riippumattoman vintiön ”demokratian” ja ”kansainvälisen oikeuden” kaidalle polulle.
Huomattava on, että USA:n eliitin käsitys ”demokratiasta” ei noudata samaa linjaa demokratian perusajatuksesta, jonka mukaan hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa.
Yhdysvaltoja hallitsevan eliitin mukaan demokratia toteutuu silloin, kun ”vihamielisen”, suvereenin ja taloudellisesti itsenäisen valtion hallinto saadaan kaadettua ja tilalle istutettua Washingtonin DC hyväksymä ”demokraattinen” hallitusjärjestelmä. Lisäksi tämä ”demokratia” toteutuakseen edellyttää amerikkalaisen eliitin kustannus-hyötyanalyysin läpäisemistä eli ”demokratian” lähetystyöstä pitää koitua Yhdysvalloille taloudellista hyötyä ja globaalia hegemoniaa riittävän suuri määrä suhteessa kustannuksiin ja jenkkien vuodatettuun vereen.
Tämä on tietysti ilkeää sanoa, mutta yllä mainittu vaikuttaa valtioterrorismilta.
[8]USA:n ”vapauden” ja ”rauhan” interventiot: Kuuluisin kuva Vietnamin sodasta; ”Napalmityttö”.
Yhdysvaltalaisen suurstrategian, tai Yhdysvaltojen sotaopin mukaista ennaltaehkäisevää iskua ei tietenkään saisi vastustaa torjumisesta puhumattakaan, sillä USA:ta hallitsevan eliitin mukaan vastustaminen olisi täysin käsittämätöntä, sillä Yhdysvaltojen toimethan ovat aina luonteeltaan ”puolustuksellisia”, joiden tarkoituksena on ”demokratian”, ”rauhan” ja ”vapauden” saavuttaminen. Siten reaktiot niitä vastaan ovat automaattisesti vihamielisiä ja jopa terroristisia.
Noam Chomsky (NC) kirjoittaa teoksessaan Maailmanvalta vai maailmanloppu, että Yhdysvallat on noudattanut yli puolen vuosisadan imperialistista strategiaansa tavoitteinaan koko maailman herruus. Hegemoniatavoitteissaan Yhdysvallat ei ole piitannut globaaleista riskeistä, jota esimerkiksi Kuuban kriisi osoitti.1
Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat hyökänneet verta kaihtamatta esimerkiksi jäljempänä mainittuihin kohteisiin:
Nicaragua 1980–90 luvut:
Ronald Reaganin propagandakoneisto tehtaili sokeeraavia tarinoita Nicaraguan lentotukikohtiin sijoitettujen MiGien uhasta Yhdysvalloille. Näin Yhdysvallat sai tekosyyn hyökätä puolustuskyvyttömän Nicaraguan kimppuun.2
Edelleen Reaganin hallintokaudella 1980-luvulla vaikeudet jatkuivat kongressin kieltäessä Yhdysvaltojen tukemien Nicaraguassa toimivien contra-sissien aseistamisen. Niinpä turvauduttiin jälleen laittomiin toimiin. Iran–contra-skandaalina tunnettu tapaus kuitenkin alkoi paljastua vuonna 1986 ja paljastui, että Reaganin hallinto oli vastoin kongressin päätöksiä myynyt aseita Irakin kanssa sodassa olleelle Iranille sekä ohjannut asekaupoista saatuja tuloja contrille. Kuvioon kytkeytyi myös huumausaineiden salakuljettamista Latinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltoihin.3
Contrat aloittivat sissisodan osittain somozalaisten johtamana sandinistien hallintoa vastaan ja saivat rahoitusta ja muuta tukea Yhdysvalloilta. Sandinistit järjestivät yleisen asevelvollisuuden ja saivat sotakalustoa muiden muassa Kuubasta ja Neuvostoliitosta.4
Nicaraguan oppositiovoimat kokosivat vuoden 1990 vaaleihin Yhdysvaltojen avustamana Yhdistyneen kansallisen opposition (Unión Nacional Opositora – UNO), joka koostui poliittisesta kentästä kokonaisuudessaan, entisistä somozalaisista Nicaraguan kommunistipuolueeseen asti. 25. helmikuuta 1990 järjestetyissä vaaleissa opposition ehdokas Violeta Chamorro voitti 55 prosentilla äänistä sandinistien Daniel Ortegan ääniosuuden jäädessä 41 prosenttiin.5
Nicaragualaiset joutuivat siis taipumaan ja kannattamaan Yhdysvaltojen kannattamaa ehdokasta ”pyssynpiippu ohimollaan”, kuten useille puolueettomille tarkkailijoille oli selvinnyt.2
Täten Washington oli saanut hyväksymänsä ”demokratian” ja talousjärjestelmän Nicaraguaan, joka syöksyi sotien ja globalisoinnin köyhdyttämänä äärimmäiseen alikehittyneisyyteen.2
Venezuela
Yhdysvalloilla on läpinäkyvä vihamielisyys Venezuelaa kohtaan. Noin kymmenen vuotta sitten pallonpuoliskon suurin öljynviejä Venezuela, joka halusi päästä riippumattomaksi USA:sta, alkoi suunnitella myyvänsä yhä suurempia määriä öljyä Kiinaan. Tämä oli suuri-isku Washingtonin energiapolitiikalle7, niinpä myös presidentti Trump oli virkakaudellaan vihjaillut sotatoimilla Venezuelaa vastaan. Opposition mielestä presidentti Nicolas Maduro pyrkii perustuslakia muokkaamalla vankistamaan omaa asemaansa. Trump on puolestaan muiden muassa haukkunut Maduroa diktaattoriksi ja Yhdysvallat on määrännyt Venezuelalle pakotteita Maduron toimien takia. Yhdysvallat on asettanut pakotteita sekä Madurolle että toimintansa aloittaneelle edustajistolle.6
NATOn pommitukset Jugoslaviassa olivat osana Kosovon sotaa (1999)
Virallisesti pommitusten syynä oli Jugoslavian presidentin Slobodan Miloševićin haluttomuus hyväksyä Kosovoa koskevaa suunnitelmaa. Yhdentoista viikon mielipuolisten pommitusten jälkeen Kosovo siirtyi kansainvälisten joukkojen valvontaan.8
NATOn pommitusten rauniot 15 kesäkuuta 1999. Kuvassa Pristinan keskustan entinen postitoimisto.
NATOn johtajat korostivat yksimielisesti ja alituisesti, että päätökseen pommitusten aloittamiseksi vaikutti kaksi syytä:9
- Väkivaltaisten etnisten puhdistusten pysäyttäminen (tämä syy vaikuttaa hyvin ristiriitaiselta, sillä NATOn pommitukset juuri kiihdyttivät väkivaltaisuuksia).
- ”NATOn uskottavuuden” todistamiseksi. Ensimmäinen syy ei ole uskotta, mutta toinen on.
William Pfaff kirjoitti kriisin alkuvaiheissa, että:
”Keskustelu väliintulosta ei enää ole keskustelua siitä, mitkä keinot johtavat johonkin päämäärään. Se on keskustelua Naton hylkäämisestä ja USA:n pyrkimyksestä maailman johtajuuteen: Jos NATO ei voita Serbiaa, NATOa ei enää ole olemassa, joten ainoa ratkaisu on se, että NATOn sotilasvoimien on ajettava Serbian järjestäytyneet joukot Kosovosta ja tuhottava ne ja Serbian nykyinen hallitus.”9
Balkanille hyökättiin myös siksi, että samalla sivutuotteena saatiin lannistettua Serbia, joka oli kantona Washingtonin kaskessa. Sitä pidettiin esteenä Washingtonin tavoitteille hallita koko Eurooppaa. Serbiaa voitiin pitää tuolloin Euroopan itsenäisyyden viimeisimpinä linnoituksina.9
Afganistanin sota (2001–2014)
Syyskuun 11. päivän iskuilla Yhdysvallat saivat tekosyyn ”terrorisminvastaiselle sodalleen”. Siten Afganistanin sota laajeni 7. lokakuuta 2001, kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja Afganistanin pohjoisosaa hallinneen pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistaniin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon ja tuhotakseen Talibanin suojissa toimineen Al-Qaidan.
Yhdysvallat ovat vastuussa Afganistanin dominoivasta roolista kansainvälisessä heroiinikaupassa, joka on ainoastaan toistoa, sille mitä tapahtui aiemmin Burmassa, Thaimaassa ja Laosissa 1940-luvun lopulta 1970-luvulle. Näiden maiden muodostamaa huumeviljelmistä tunnettua aluetta kutsutaan ”Kultaiseksi kolmioksi”.
Yhdysvaltojen sotilaallisissa interventioissa öljyesiintymien tai niiden kuljetusreittien tuntumissa käytettiin sijaistaistelijoita, jotka saivat rahoituksensa huumekaupalla.
Lisäksi Afganistanissa Yhdysvallat käytti sijaistaistelijoita Neuvostoliittoa vastaan käydyssä sodassa.
Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten asevoimien hyökkäys Afganistaniin elvytti huumekaupan, jonka Taleban oli laittanut kuriin, vaikka virallisesti sotaa perusteltiin päinvastoin huumetuotannon pysäyttämisellä.10 Olihan jo George W. Bush todennut ennen presidentin virkaansa eräässä haastattelussa toimittajan kysyessä mielipidettä Talebanista, että niitä pitää painostaa, saatuaan ensin selville, että Taleban ei ole mikään musiikkiyhtye.
”Arabikevät”, Irakin tuho ja Syyria
Viime kädessä Yhdysvallat ja Israel ovat syyllisiä Syyrian sotaan, joka oli ”arabikevään” huipentuma. Irakin kukistamisella, ”arabikeväällä” ja Syyrian sekä Iranin hallinnon kaatamisen tavoitteilla on kaksi selvä päämäärä (muitakin on): Nämä valtiot noudattivat itsenäistä talouspolitiikkaa ja olivat sekä ovat varteenotettavia vastustajia Lähi-idän rauhaa uhkaavalle Israelille. Liittoutuneiden hyökkäys Irakiin syöksi koko Lähi-idän kaaokseen. Saddam Hussein alkoi vaatia öljysuoritusten maksuvälineeksi euroa vuoden 2000 lopulla myydäkseen öljyä euromaihin. Niinpä Saddam vaihtoi YK:ssa olevan 10 miljardin dollarin reservinsä euroiksi. Tästä innostuivat muutkin maat, kuten esimerkiksi Iran, joka ryhtyi vaatimaan öljystään korvausta euroina.11
Nämä Saddamin itsenäiset talouspyrkimykset olivat syynä Yhdysvaltojen ja Britannian johtaman liittouman hyökkäykselle Irakiin 2003. Tekaistun Irakin sodan avulla raunioitettiin Israelin vihaama hallitus ja siten taattiin se, että Irak myy jatkossakin öljynsä yksinomaan dollareita vastaan. 11
Israel ja sen läntiset liittolaiset haluaa raunioittaa Syyrian ja Iranin lailliset hallitukset sekä libanonilaisen Hizbollah-järjestön. Nämä edellä mainitut kolme muodostavat Vastarinnan akselin (engl. Axis of Resistance), joka noudattaa lakia, nauttii laajaa kansansuosiota ja on uskonnollisesti monimuotoinen. Muiden muassa Hizbollah on voimakas yhteiskunnallinen vaikuttaja hyväntekeväisyydessä, jota auliisti tarjotaan uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. Länsi ja ennen muuta Israel haluaa murskata Hizbollahin ja Syyrian yhteistyön. Sionistien hallinnassa oleva läntinen valtioterrorismi haluaa hajottaa laillisuuteen nojautuvan Vastarinnan akselin; se haluaa tuhota Syyrian. Luonnollisesti läntinen liittouma pyrkii kyseisen akselin, kuten myös Syyrian perikatoon siksi, että akseli muodostaa sotilaallisen haasteen kriminaalisuuteen pohjautuvalle Israelille.
Lopuksi viittaamme lähteillä varustettuun artikkeliin, jossa tarkastelemme Israelin miehitysvallan kauheuksia [9].
Viimeisten vuosien taustaa palestiinalaisten ja Israelin suhteissa
Israelin vesihallintoa ollut kestänyt kymmentäkään vuotta, kun elämää antava joki oli ehtynyt jäteojaksi, ja sen vesivarat oli putkitettu muualle (siis juutalaisten käyttöön) sekä korvattu juutalaisten myrkyllisellä teollisuus- ja kotitaloushyhmällä.
Markku Juutinen
Lähteet
- Chomsky, Noam (2004). Maailmanvalta vai maailmanloppu? Otavan Kirjapaino Oy Keuruu.
- WWW (12.5.2016). Deep History and the Global Drug Connection, Part 4: Enter al-Qaeda. Saatavilla: https://whowhatwhy.org/2016/05/12/deep-history-global-drug-connection-part-4-enter-al-qaeda/#36 [10]
- Contrat Foreign Influences and Assistance [11] Nicaragua: a country study Federal Research Division Library of Congress USA 1993. Saatavilla: http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-9305.html [11]
- Chamorro Is Running Strongly in Nicaragua [12] LA Times 26.2.1990. Saatavilla: http://articles.latimes.com/1990-02-26/news/mn-1140_1_sandinista-leader [12]; Nicaragua timeline [13] BBC News. Saatavilla: http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/1225283.stm [13]
- MTV (12.8.2017). Saatavilla: https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/trump-ei-sulje-pois-sotilaallisia-toimia-venezuelassa-venezuela-on-sekamelska/6534042#gs.vS9IwRs [14]
- Chomsky, Noam (2008). Savijalkainen jättiläinen, Vallan väärinkäyttö ja hyökkäys demokratiaa vastaan. Gummerus Kirjapaino Oy
- Yleisradio Naton Serbian pommituksista tulee kuluneeksi 15 vuotta [15]
- Chomsky, Noam (2004). Uusi sotilaallinen humanismi, Kosovon opetukset. Gummerus Kirjapaino Oy, jyväskylä 2004.
- Scott, Peter Dale (2014). American War Machine: Deep Politics, the CIA Global Drug Connection, and the Road to Afghanistan.
- Krassimir Petrov (23.1.2006)- Reference: LeMetropole Cafe: Saatavilla: http://www.masternewmedia.org//#ixzz4Dl8Torno [16]; Krassimir Petrov (29.9.2004). Oil performance in a worldwide depression. Saatavilla: https://www.oroyfinanzas.com/en/2004/09/oil-performance-in-a-worldwide-depression/ [17]; Krassimir Petrov (17.1.2006). The Proposed Iranian Oil Bourse. Saatavilla: http://www.resilience.org/stories/2006-01-17/proposed-iranian-oil-bourse [18]; DV: Libya: All About Oil or All About Banking? [19]; Bashar al-Assadin haastattelu (1.7.2016). President Assad’s interview with SBS NEWS AUSTRALIA. [20]
- Bloomberg Daybreak. Saatavilla: https://soundcloud.com/user-322211172/august-8-2017-530-am-dubai [21]