- Magneettimedia - https://magneettimedia.com -

Transatlanttisen liittouman sotilaallinen varustelu johtaa ydinsotaan 

Koska geopoliittisia tosiasioita ei voida tunnustaa, ei mielipuolista ydinsodan edistämistä kyetä pysäyttämään. Mukaillen suomennetun artikkelin [1] Ydinsota on havaittavissa horisontissa – on kirjoittanut taloustieteilijä ja kirjailija Paul Craig Roberts. 

Venäjän rajoille tunkeutuminen; maailma etenee kohti ydinsotaa 

Jotkut ovat ihmetelleet sitä, miksi Venäjä kokisi provokaationa Suomen mahdollisen NATO-jäsenyyden? Luonnollisesti samasta syystä kuin Ukrainan mahdollisen NATO-jäsenyyden muodostama provokaatio aiheuttaa Venäjälle eli Yhdysvaltojen ohjustukikohdat sijoittuisivat Venäjän rajalle, mitä Venäjän federaation olisi tietenkin mahdotonta hyväksyä. Robertsin mukaan Yhdysvalloilla ei ole vielä nykyisin hypersoonisia* ohjuksia, ennen pitkää niitä on oleva. Mikäli Venäjän rajojen tuntumaan sijoitetaan kyseisiä ohjuksia saavuttaisivat ne Moskovan 3-4 minuutissa, mikä olisi hyvin kouriintuntuva uhkatekijä.  Suomen lisäksi Washington haluaa ohjustukikohtia myös Ruotsiin ja Baltian maihin. Yhdysvaltojen ohjustukikohtia sijaitsee jo Puolassa sekä Romaniassa. 

_____________ 

*) Hypersoonisella ohjuksella voidaan tarkoittaa hypersoonista taistelukärkeä (Avangard). Sen asentaminen onnistuu joihinkin mannertenvälisiin ohjuksiin. Taistelukärjet ovat nopeita, vaikeasti torjuttavia, mutta  tarkkoja1. Kärki lentää liukuen ilmakehän yläosassa. Tällöin kärki pystyy mutkittelemaan ja lentämään pidemmän matkan. Tällöin se pystyy väistämään useat ballistiset torjuntaohjukset. Kärkeen sijoitettu ase voi olla ydinlataus tai tavanomainen räjähde. Avaruudessa toimivilla torjuntajärjestelmille Avangardin  lentorata on liian alhaalla. 

[2]
Yhdysvaltojen NATOlle lainaama ohjuspuolustustukikohta Romaniassa. Kuva: EPA /KAY NIETFELD.

Ottaen huomioon Washingtonin aikomuksen pitää Suomen mahdollista NATO-jäsenyyttä uutena provokaationa (siis Venäjää vastaan) on myös muistettava kaksi muuta provokaatioita, joita Kreml ei millään muotoa voi hyväksyä. Nimittäin Puolassa ja Romaniassa olevia ohjustukikohtia. Venäjän puolustuksen kannalta ei ole järkevää ennalta ehkäistä vain mahdollisia Ukrainan ja Suomen ohjustukikohtia, mikäli samalla säilytetään Puolan ja Romanian ohjustukikohdat. Todennäköisesti Venäjä kohdistaa ennakoivaa voimaansa juuri näitä kahta viimeksi mainittua ohjustukikohtaa vastaan seuraavaksi. 

Lännen huoramediat mustamaalaavat taukoamatta Venäjää, luodakseen globaalin vastenmielisyyden Venäjää vastaan. Valtaosa ihmisistä ovat manipuloidut hyvin vihamieliseksi Venäjää kohtaan. Tästä johtuen manipuloidut ihmiset eivät ymmärrä sitä vastuuttomuutta, jota länsimaisten hallitukset ovat osoittaneet uhkaamalla Venäjää tarpeettomilla ohjustukikohdilla sen rajoilla ja lähietäisyydellä. 

Sitä vastoin, että ymmärrettäisiin ohjustukikohtien sijoittaminen hyökkäyksenä Venäjää vastaan, pitävät huiputetut ihmismassat Venäjän puolustuksellista reagointia sille osoitettua uhkaa vastaan hyökkäyksenä Eurooppaa vastaan. 

Robertsin mukaan oli odotettavaa, että vuosikymmeniä jatkuneet Venäjään kohdistuneet lännen aggressiot (provokaatiot) ylittäisivät lopulta Venäjään kohdistuneen uhkatilanteen kriittisen rajan ja johtavan ydinsotaan. Kirjoittaja kertoo arvostelleensa Kremliä jo kauan siitä, ettei se ole pysäyttänyt transatlanttisen liittouman sotilaallista ja tukikohtien vyöryä rajoilleen. Venäjän olisi pitänyt iskeä kiila jo aikoja sitten NATOn laajentumisen estämiseksi lähituntumaansa.  

Venäjällä oli NATOn laajentumisen pysäyttämiseen mahdollisuus Ukrainan aikaisemmassa tilanteessa, mutta Kremlin geopolitiikka otti toisen suunnan, eikä se antanut pelotetta Yhdysvaltoja mielisteleville maille, jotka siis kannattivat Washingtonin aggressioita Venäjää vastaan.  

Kreml vitkasteli aivan liian kauan, ennen kuin se puuttui Ukrainan tilanteeseen. Tästä johtuen Washington sai kahdeksan vuotta aikaa aseistaa sekä kouluttaa Ukrainan joukkoja. Venäjän aikailu ja saamattomuus Ukrainan suhteen kostautuu Ukrainan tyyppisenä geopoliittisena ongelmana myöhemmin Suomen suhteen tai muualla Venäjän rajojen tuntumaan sijoitetuissa NATOn ohjustukikohtien alueilla. 

Täysin selvää on, että Yhdysvaltojen johtaman ja tietyistä länsimaista muodostuvan NATO-liittouman laajentuva sotavarustelu ohjustukikohtineen ovat viitoittanut tietä välittömään ydinsotaan.  

Koska länsimaissa ei ole mahdollista sensuurin takia käsitellä ulkopoliittisen tason keskusteluissa ydinsodan uhkaa, sillä se linkittyy NATOn laajentumiseen, on maailma tietämätön siitä, että se etenee kohti sotaa, joka on ydinsota sekä samalla lopullinen sota. 

Länsimainen valtamedia ja poliittinen koneisto sallii vain NATO-myönteisen ilmapiirin keskusteluissa. 

Koska Roperts on viitannut kirjoituksessaan Zerohedge -sivustoon, [3] niin referoimme sitä hieman jäljempänä ainakin Marinin osalta. 

Kreml on aiheuttanut pidättyväisyydellään ja luottavaisuudellaan neuvotteluihin lännen kanssa vain provokaatioiden ja niiden voimakkuuden lisääntymistä. NATOn pääsihteeri Jens Stoltenberg on kosiskellut sekä Suomea että Ruotsia NATO-jäsenyyteen lupaamalla nopeutettua jäsenyysprosessia ja taloudellisia etuja. 

Sanna  Marin [3] on taannoin todennut SDP:n puolustusvaltuuston kokouksessa, että Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut yhdessä päivässä. Tähän Marinin toteamukseen oli syynä Venäjän itsepuolustukselliset sotaoperaatiot Ukrainassa.  

[Toimittajan kommentit: Nämä operaatiot ovat suuntautuneet Donetskin kansantasavaltoja puolustukseen ja NATOn laajentumista vastaan.  

Marin ei kuitenkaan huomioinut turvallisuusympäristön muutoksiin johtaneita todellisia syitä. Näitä syitä muiden muassa ovat seuraavat: NATOn aggressiivinen laajentuminen Venäjän lähialueille. Tähän laajentumiseen on myös sisältynyt Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tavoitteet painostaa Ukraina NATOon ja suunnitella sinne ohjustukikohtia kuten Puolaan ja Romaniaan niitä sijoitettiin.] 

Marinin mukaan turvallisuusympäristö on muuttunut Suomessa niin rajusti ja nopeasti, että vastuussa olevien päättäjien on arvioitava kaikkia menetelmiä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistamiseksi, mihin tietysti kuuluu kiihkeä halu suhtautua myötämielisesti sotilaalliseen liittoutumiseen. 

Yllä esitetty Marinin esiintyminen Suomen NATO-jäsenyyden puolesta antaa toteutuessaan Venäjälle välttämättömän tarpeen lopettaa Washingtonin “puolustusdoktriinin” noudattamisen. 

Toimittajan päätelmiä 

Yllä esitetty lyhyehkö kirjoitus paljastaa ja täsmentää erittäin oleellisia asioita lännen ja Venäjän välisestä turvallisuuspoliittisesta tasapainosta. Toisin sanoen huomiota on syytä kiinnittää NATO-jäsenyyden expansionismiin Venäjän rajoille, mikä uhkaavana tekijänä tarkoittaa juuri Venäjää vastaan suunnattuja Yhdysvaltojen sijoittamia ohjustukikohtia, joita on jo Puolassa ja Romaniassa. Mikäli Ukrainan liittymisprosessi aggressiiviseen NATOon ei olisi Venäjän kautta keskeytynyt, olisi myös Ukrainassa Venäjän raja-alueet tulevaisuudessa varustettu ohjustukikohdilla ydinkärkineen. 

Yleisesti kuvitellaan, että Venäjän tavoitteet ovat imperialistiset, vaikka se puolustaa maataan, kansalaisiaan ja kulttuuriaan. Eihän Venäjä ole tunkeutunut Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian rajoille, mutta Atlanttinen akseli on rynnännyt Venäjän rajoille, painostaen esim. Ukrainaa NATOon. 

Imperialismi ei tarkoita isänmaansa puolustamista, eikä aina sotatoimia. Imperialismi syntyy tavaroiden viennin muodossa tapahtuvana laajentumisena, mistä syntyvät kapitalistiset maailmanmarkkinat. Toisaalta sisäisenä kehityksenä monopolit sekä ulkoisena tekijänä globaalit markkinat ovat edellytyksenä uusliberalistiselle imperialistiselle kehitykselle.   

Washingtonin pyrkimyksenä on varustaa ohjustukikohdilla Suomen lisäksi myös Ruotsi ja Baltian maat. 

Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys johtaisi ohjustukikohtien sijoittamiseen Suomen pääperälle ja täten mahdollisesti Venäjän pakotettuun tarpeeseen ennakoivasti tuhota mainitut tukikohdat käyttäen tilanteeseen sopivaa sotakalustoa. Tällainen tilanne muodostaisi valtavan uhkatekijän Suomelle ja suomalaisille. Venäjän pitäisi tuhota nämä ohjustukikohdat pelkästään ydinsodan välttämiseksi. 

Tästä sodan uhasta ja ennen muuta ydinsodan vaarasta piittaamatta Suomen poliittiset vallanpitäjät, jotka toimivat negatiivisen globaalin eliitin lakeijoina maassamme, ovat nyt pikahakemuksella liittämässä Suomea NATOon 

Valtioneuvoston selonteko NATO-jäsenyydestä on nyt valmistunut ja eduskunta sekä valtiojohto ovat käymässä virallista keskustelua Suomen NATO-jäsenyydestä.2 

Huomionarvoista on, että Venäjän entinen presidentti ja nykyinen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dimitri Medvedev totesi hiljattain antamassa lausunnossaan [4], että Venäjä vahvistaa rajojaan vastatoimena, mikäli Suomi ja Ruotsi liittyvät sotilasliitto NATOon. 

Medvedev lausui, ettei NATOon liittymisen jälkeen voida enää puhua Itämeren alueen ydinaseettomasta asemasta. 

– Mitä se tarkoittaa, jos Ruotsi ja Suomi liittyvät Natoon? Se tarkoittaa sitä, että Venäjällä on enemmän virallisia vastustajia, Medvedev sanoo valtiollisen median Tassin mukaan. 

Suomen NATO-jäsenyydellä olisi siis sotilaallisia sekä poliittisia seurauksia. Miksi Suomessa tätä huomautusta ei oteta vakavasti? Venäjästä ei ole Suomelle vaaraa, jos emme aiheuta Venäjälle vaaraa, kuten nyt Suomi on aiheuttamassa.  

Lisäksi ruotsalaislehti Expressen [5] uutisoi, että Suomi ei ole yrityksistään huolimatta saanut NATOlta tai Yhdysvalloilta turvatakuita. Lehti viittaa uutisessa hallituslähteisiinsä. 

Täytyy jälleen muistuttaa, että NATO ei antaisi Suomelle mitään turvaa: 

Muistamisen arvoista on, että NATOn peruskirjan mukaan jäsenmailla ei ole varsinaisia turvatakuita3, vaan kysymyksessä on avunantovelvoite, joka on keskinäinen sekä vastavuoroinen.   

Mikäli sota syttyisi Euroopan itäiseen osaan ja Pohjolaan, kukin NATO-maa suunnittelisi omat puolustustarpeensa vain, ja ainoastaan oman maansa puolustusta ajatellen. Näinhän myös Suomi tekisi. Muiden valtioiden auttamiseksi sotilaallisesti ei olisi voimavaroja eikä motivaatiota.   

NATOlla on kylläkin moniportainen sotilashallinto esikuntineen, mutta vain paperilla. NATOlla ei ole omia joukkoja. NATOn sotavoimat kootaan jäsenvaltioiden sotajoukoista, joiden luovuttaminen käyttöön on kokonaan jäsenvaltioiden päätäntävallassa.  

Pelastuakseen Suomen pitäisi nopeasti mitätöidä solmimansa isäntämaasopimus (tämä myös rikkoo Venäjän ja Suomen välistä valtio- tai naapuruussopimusta), lopettamalla kaikki Venäjän vastaiset pakotteet ja painottamalla Venäjälle, että Suomi ei ole liittyvä NATOon nyt, eikä tulevaisuudessa. Tämän lisäksi Suomen ulkopolitiikka pitäisi perustua puolueettomuuspolitiikkaan sekä Paasikivi-Kekkosen linjan soveltamiseen. 

Jokaisen isänmaallisen kansalaisen pitäisi nyt vastustaa sekä kampanjoida Suomen NATOon liittymistä vastaan. Suomessa tarvittaisiin poliittinen ja yhteiskunnallinen murros, mikä suistaisi nykyisen poliittisen hallinnon vallasta. Suomen NATO-jäsenyys tarkoittaisi kansallista onnettomuutta. 

Markku Juutinen 

Lähteet 

Alkuperäinen artikkeli: Nuclear War Is On The Horizon – PaulCraigRoberts.org [1] 

  1. HS (27.12.2019). Venäjä kertoo ottaneensa käyttöön ohjailtavan taistelukärjen, joka yltää moninkertaiseen äänennopeuteen – Ulkomaat  
  1. Historiallinen selonteko julkaistaan huomenna – näin Suomen Nato-päätös syntyy – MTVuutiset.fi 
  1. Nato ei tuo turvatakuuta | Pax.fi [6] 

https://www.zerohedge.com/geopolitical/finland-sweden-nato-applications-could-be-imminent-after-stoltenberg-suggests-fast [3]

Медведев: если Швеция и Финляндия вступят в НАТО, у РФ станет больше противников – Политика – ТАСС (tass.ru) [4] 

Finland har inte fått säkerhetsgarantier från USA eller Nato (expressen.se) [5]