"Sionistit käyttävät 'holokaustia' hyväkseen palestiinalaisten ihmisoikeuksia vastaan ja Israelin rikosten peittelemiseksi."

David Duke

Makean veden yksityistäminen on maailmalla arkea. Suomessa yksityistetään pian Metsähallitus, mitä pohjavesillemme sitten tapahtuu? Turkulainen vesiaktivisti Marko Sihvonen on erittäin huolissaan vesiemme tulevaisuudesta.

Suomen pohjavedet suuryrityksille?

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 4,71
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Makean veden yksityistäminen on maailmalla arkea. Suomessa yksityistetään pian Metsähallitus, mitä pohjavesillemme sitten tapahtuu? Turkulainen vesiaktivisti Marko Sihvonen on erittäin huolissaan vesiemme tulevaisuudesta.

– Puhdas vesi on ihmisoikeus, mutta virallisesti se on myös kauppatavaraa. Tämä aiheuttaa selvän ristiriidan, aloittaa tarinansa vesiaktivisti, rakennusyrittäjä Marko Sihvonen.

Sihvonen on aina ollut kiinnostunut vedestä. Kun hän vuosi sitten alkoi epäillä, että Suomen pohjavesien yksityistämistä ja viemistä ulkomaille suunnitellaan, hän todella huolestui.

– Olen huolissani lasten puolesta. On selvä, että minulle riittää puhdasta vettä, mutta millainen tilanne sitten on, kun omat lapseni ovat kuudenkymmenen?

Sihvosen mukaan pohjavesien tämänhetkiseen tilanteeseen liittyy valtavasti asioita, joista ei puhuta. Hän itse yritti selvittää asiaa eri viranomaisilta, mutta osa ei tiedä mitään, ja ne jotka tietävät, eivät kerro mitään.

Kullanarvoinen vesi

Jo vuosia on toisteltu, että vesi on tulevaisuuden öljy. Siis yhtä arvokas ja harvinainen luonnonvara.

Tulevaisuus on nyt: makean veden maailmanmarkkinat ovat mittavat. Puhtaan, makean veden takia on sodittu jo vuosia. Likainen vesi tappaa ihmisiä enemmän kuin sodat: 1,5 miljoonaa lasta kuolee vuosittain likaisen veden aiheuttamaan ripuliin.

Vesipula aiheuttaa paitsi sairauksia myös nälkää. Veden puute vaikuttaa ruuan ja tavaroiden hintaan ympäri maailman.

Maailman vesistä alle 3 prosenttia on makeaa vettä. Tästäkin iso osa on saastutettu käyttökelvottomaksi.

Vuoteen 2030 mennessä jo kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii veden puutteesta.

Makea vesi on siis kultaakin arvokkaampaa. Maissa, joissa makeaa vettä ei ole, vesipullo maksaa maltaita. Esimerkiksi Brasiliassa litra puhdasta vettä maksaa 10 euroa.

Suomi on yksi niistä muutamista maista, joilla makeaa vettä on moninkertaisesti yli oman tarpeen. Monessa maassa omat pohjavedet on pilattu tai tuhlattu. Esimerkiksi Kiinan makean veden kulutuksesta ainoastaan neljäsosa katetaan maan omilla vesivaroilla. Eurooppaan kaavaillaan vesipörssiä, jolla arvioitaisiin EU-maiden raakavesivarannot.

Suomen maaperässä muhii valtava omaisuus, joka oikein käytettynä voisi rikastuttaa paikallistalouksia ja valtion budjettia ja tulisi siten sen omistajien, Suomen kansalaisten, hyödyksi.

Mutta Sihvonen pelkää, että näin ei tapahdu.

– Esimerkiksi Karvian Pohjankankaalla pullotetaan vettä, jota viedään lentokoneella Kiinaan saakka. Vedenottamon osakkaiden taustoilla on suuria monikansallisia yrityksiä, kuten muun muassa Coca-Cola, Danone, Nestle ja Unilever. Maailman pullovesimarkkinoita hallitsevat juuri nämä yritykset.

Jos ulkomaiset yritykset omistavat vedenottamoita, pohjavesistä virtaava varallisuus ei jää Suomeen.

Sihvosen tulevaisuuden kauhukuva olisi se, että monikansalliset yritykset pumppaisivat epäeettisesti Suomelta pohjavedet. Suomelle kävisi kuin kehitysmaille: meille jäisi raiskattu luonto ja likaiset vedet.

Kuinka tällainen kehitys voisi olla Suomessa mahdollista?

Yksityistetäänkö pohjavedet?

Viime joulukuussa tehdyssä Maa- ja metsätalousministeriön vesi- ja ympäristöasiantuntijapalaverin mietinnössä todettiin, että on epätodennäköistä, että pohjavesivarannot kansallistettaisiin. Todennäköisempää on niiden yksityistäminen.

EU:ssa vesivarantonsa yksityistänyt Ranska painostaa muita EU-maita samalle yksityistämisen linjalle tai ainakin vähentämään kunnallisten vesilaitosten valtaa.

Mitä haittaa yksityistämisestä olisi? Virossa valtion vesilaitos Tallinnan Vedestä yksityistettiin vuonna 2001 yli puolet. Yksityistämisen jälkeen veden hinta on noussut moninkertaiseksi ja puolet työntekijöistä on passitettu kadulle. Tutkimusten mukaan vesilaitos ei pärjännyt taloudellisesti yksityistämisessä – päinvastoin. Viron kaltaisia esimerkkejä löytyy lukuisia.

Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ajavat vesien yksityistämistä. Tahot vaativat esimerkiksi Bolivialta vesien yksityistämisen takeeksi kehitysavusta ja lainoista. Bolivian vesien hinnat nousivat heti puolella.

Suomessa luonnon yksityistäminen lienee pian alkamassa, sillä syyskuinen Metsähallituksen yhtiöittämiseen tähtäävä lakiesitys hyväksyttäneen vielä tällä hallituskaudella. Vaikka hallitus edelleen virallisesti vastaisi maiden ja vesien hallinnasta, on suurten yritysten osallistuminen Metsähallituksen tehtäviin aiheuttanut suurta huolta.

Maa-ja metsätalousministeriöstä nämä huolet kuitataan yksiselitteisesti turhiksi.

Marko Sihvonen on seurannut Karvian Pohjankankaan pohjavesialueen tapahtumia. Metsähallitus on pakkolunastanut yksityisten maita pohjavesialueilta luonnonsuojelulain perusteella. Metsähallituksen kiinnostus pohjavesialueisiin herättää epäilyksiä.

– Näistä asioista ei valtamediassa puhuta, eikä niistä siten siis tiedetä. Arvelen, että metsähallitus petaa pakkolunastuksilla suuria vesihankkeita.

Maa-ja metsätalousministeriön kesällä 2009 annetussa vesilakiesityksessä suurimittaisia vesikauppahankkeita ei pidetä todennäköisinä. Silti esityksessä otetaan vesikauppa huomioon: siinä ehdotetaan, että myynti olisi aina luvanvaraista ja että etusijalla olisivat aina paikalliset tarpeet. Tällä hetkellä yksityinenkin saa myydä pohjavettä mikäli pumppaaminen tapahtuu kestävästi paikallistaloutta ja ympäristöä vahingoittamatta.

Toisaalta vesilakiesityksessä ehdotetaan, että yksityisiltä tehtäviä pakkolunastuksia voisi luonnon- ja vesiensuojelun nimissä tehdä helpommin kuin aiemmin. Lakiesityksessä nakerretaan hienoisesti myös maanomistajan oikeutta pohjaveteen: maanomistaja saisi ottaa vettä ainoastaan omaan käyttöönsä.

Suomen kurja taloudellinen tilanne voi Sihvosen mielestä koitua kansallisen omaisuutemme kohtaloksi. Mikäli Kreikan esimerkin kaltainen konkurssi iskee myös Suomen talouden nurin, pohjavesienkin hallinnasta alkaa määrätä hallituksen ja eduskunnan sijaan Maailmanpankki ja suuret ulkomaiset yritykset.

Barrikadeille pohjaveden puolesta

Sihvonen yrittänyt aktiivisesti ottaa pohjavesikuvioista selvää yli vuoden verran. Hänen mielestään vesiasioissa ollaan erittäin hiljaisia.

Sihvonen on kokenut myös konkreettista vaientamista.

– Viime talvena satuin Brasiliassa samaan hotelliin eduskunnan pankkivaltuuskunnan jäsenten kanssa. Siellä kysyin Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikaselta suoraan, suunnitteleeko valtuuskunta vesien yksityistämistä ja myymistä ulkomaille. Liikanen sanoi, ettei näistä asioista puhuta ja halusi tavata minut kotimaassa. Emme kuitenkaan koskaan tavanneet.

Pian reissun jälkeen Sihvonen kyllästyi salailuun: hän aloitti nälkälakon viime helmikuun alussa. Saadakseen näkyvyyttä hän muutti asuntovaunuun eduskuntatalon eteen. Sihvonen vastusti pohjavesien yksityistämistä ja hallituksen korruptiota. Parin viikon jälkeen poliisi lopetti mielenosoituksen sulkemalla Sihvosen putkaan ja kuljettamalla asuntovaunun pois.

-Etukäteen valtamediat olivat kiinnostuneita asiastani, mutta yhtään juttua mielenosoituksestani ei kuitenkaan tehty. Kyllä tässä kaikessa jokin on tosi pahasti pielessä.

Fakta: Veden kiertokulku

• Makean veden kiertokulku voidaan jakaa neljään osaan: sadantaan, valuntaan, haihduntaan ja infiltraatioon.

• Sadanta on ilmakehässä pilviksi tiivistynyttä vesihöyryä, joka putoaa maan pinnalle tai mereen. Sadanta saadaan pääasiassa sateena tai lumena.

• Valunta kuvaa sitä, miten pintavedet kulkeutuvat meriin pudottuaan sateena mantereille. Valunta tapahtuu pääasiassa jokien kautta.

• Haihdunta on veden muuttumista vesihöyryksi ja siirtymistä ilmakehään.

• Infiltraatiossa eli imeytymisessä vesi palautuu pohjavesivarantoihin. Varsinainen infiltraatio on sadeveden tunkeutumista maan pinnan läpi maaperään, suodanta taas infiltroituneen veden kulkua yhä alemmas pohjaveden rajaan saakka. Suodannan nopeus riippuu maaperän laadusta.

• Kulkeutumisen lisäksi vesi voi varastoitua vaihtelevan pituisiksi ajoiksi muun muassa järviin, jäätiköihin, pilviin, lumipeitteeseen, pohjaveteen ja meriin.

Lähde: Wikipedia

Juttuun liittyviä lähteitä:

Vesilakiesitys, Ympäristöministeriö, Marko Sihvosen kotisivut; Maa-ja metsätalousministeriön vesivarastrategian yhteenveto; Miksi vesi on tärkeää? Riikka Söyring.

Lue lisää:

Vesi-Esa taistelee elävästä vedestä

Mihin käytämme makeaa vettä?

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*