"Yleisen petoksen aikoina totuuden kertomisesta tulee vallankumouksellinen teko."

George Orwell

Yhdysvaltain armeija on Afganistanissa kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on kontrolloida maailman huumemarkkinoita ja siitä saatavaa rahaa. Toinen syy on omien tukikohtien rakentaminen.

Tekopyhä sota

HuonoVälttäväIhan okHyväErinomainen 5,00
Loading...
Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Yhdysvaltain armeija on Afganistanissa kahdesta syystä.

Ensimmäinen syy on kontrolloida maailman huumemarkkinoita ja siitä saatavaa rahaa.

Toinen syy on omien tukikohtien rakentaminen.

Merkittävimpiä piirteitä Afganistanin sodassa on, kuinka vähän sen todellisista syistä mediassa puhutaan. Kaiken debatin takana on kaksi syytä, joita ei suurelle yleisölle kerrota.

Ensimmäinen syy on maailman huumemarkkinoiden kontrolloiminen. Heroiinin merkitystä geopoliittisena aseena ei tule aliarvioida. Pääosin Afganistanissa tuotettu heroiini kuljetetaan Venäjälle (suom.huom. noin 32% heroiinista jää Venäjälle, lähde: RT News). Afganistanissa tuotetusta oopiumista saadut tulot ovat erittäin tärkeitä Wall Streetin korruptoituneelle ja konkurssikypsälle pankkimafialle. Yhdysvaltain armeija on Afganistanissa varmistamassa oopiumin tuotantoa.

Oopiumin geopoliittinen ulottuvuus

YK:n virallisen raportin mukaan oopiumin tuotanto on USAn miehityksen aikana noussut 93 prosenttiin maailman oopiumituotannnosta. Talebanien aikana luku oli lähes nolla.

On dokumentoitu, että Washington valitsi Afganistaniin CIAn leivissä olleen Hamid Karzain, loi tästä Hollywood-tyylisen myytin kansansa puolustajana ennen kuin Karzaista tehtiin Afganistanin presidentti.

Salaiset suunnitelmat

USA on keskellä syvää, itseaiheutettua talouskriisiä. Tämä muodostaa ongelman eliitin valtapyrkimyksille. Kotoisia ongelmia on pyritty hillitsemään tiukentamalla lainsäädäntöä, joilla kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia poljetaan ja otetaan pois.

USA pyrkii epätoivoisesti säilyttämään kontrollin. Media kutsuu tätä peittelevästi globalisaatioksi. Tosiasiassa USA kuitenkin pelkää -ja pyrkii estämään- Kiinan ja Venäjän nousua.

Tärkeä syy Yhdysvaltain läsnäoloon Afganistanissa on tukikohtien rakentaminen, tekosyynä käytetään Al Qaedaa ja Talebaneja. Oikea kohde ovat Euraasian suurvallat Venäjä ja Kiina, jotka uhkaavat estää USAn maailmanvalloituspyrkimykset. Pentagon käyttää näistä pyrkimyksistä nimitystä Täyden Skaalan Dominanssi (Full Spectrum Dominance).

Kiinalla on laaja ja nuori työväenluokka sekä koulutettu keskiluokka, lisäksi se on maailman nopeimmin kasvava talous. Venäjällä on sotilaallista osaamista. Molemmat maat erikseen ja yhdessä seisovat USAn tavoitteiden tiellä.

Venäjällä on myös maailman laajimmat maakaasuesiintymät ja suuret reservit öljyä, jota Kiina tarvitsee.

Sota, jota USA käy Al Qaedaa ja Talebaneja vastaan, on tosiasissa kohdistettu Venäjää ja Kiinaa vastaan.

Virallisesti Washington väittää rakentaneensa tukikohdat Afganistaniin suojellakseen haurasta demokratiaa.

Joulukuussa 2004 USAn silloinen puolustusministeri Donald Rumsfeld päätti Kabulin vierailunsa aikana yhdeksän uuden tukikohdan rakentamisesta. Nämä sijoitettiin Helmandin, Heratin, Nimrouzin, Balkhin, Khostin ja Paktian provinsseihin.

Kolme jo olemassa ollutta tukikohtaa ovat Bagram Air Field pohjoiseen Kabulista, joka on USAn armeijan logistiikkakeskus; Kandahar Air Field etelässä ja Shindand Air Field lännessä, Heratissa. Shindand on suurin tukikohdista ja sijaitsee alle sadan kilometrin päässä Iranin rajasta, iskuetäisyydellä Kiinasta ja Venäjästä.

Pentagonille Afganistan on strategisesti tärkeä. Se on laukaisualusta, jolta uhata Kiinaa ja Venäjää, samoin Irania ja muita Keski-Aasian öljyvaltioita.

(suom.huom. Yhdysvallat kaatoi 1950-luvulla öljy-yhtiöiden pyynnöstä Iranin vaaleilla valitun hallituksen ja asetti tilalle oman diktaattorinsa, jonka kansa lopulta syrjäytti nostaen ajatollahit valtaan.)

Afghanistanin sijainti on äärettömän merkittävä. Se sijaitsee eteläisen Aasian, Keski-Aasian ja Lähi-Idän välillä. Suunnitellut maakaasu- ja öljyputket Kaspian mereltä Intian valtamerelle ovat nekin tärkeät. Amerikkalaiset öljy-yhtiöt Unocal, Enron ja Richard Dick Cheneyn Halliburton käyvät neuvotteluja voidakseen tuoda maakaasua Turkmenistanista Afganistanin ja Pakistanin läpi Dabholiin, Enroniin suureen jalostamoon.

Al Qaeda olematon uhka

Tutkija ja kirjailija Erik Margolis kertoo, että CIA aikoi käyttää Osama bin Ladenia ja Al Qaedaa yllyttääkseen muslimi-uiguureja Kiinan hallintoa vastaan sekä Talebaneja Venäjän liittolaisia vastaan Keski-Aasiassa.

(suom.huom. Kosovo Liberation Armyn, KLA:n, joka tunnetaan nykyisin paremmin Al Qaedana perusti CIA Kosovossa USAn avuksi, lähde: Research in Political Economy, vol. 23, Elsevier 2006 ).

Yhdysvaltain merivoimien kenraali James Jones, Obaman neuvonantaja kansallisissa turvallisuuskysymyksissä, todisti kongressin edessä Al Qaedan olematonta uhkaa: Maksimiarvion mukaan Al Qaedassa on alle sata henkilöä. Lausunto on jätetty mediassa kokonaan huomiotta.

Käytännöllisesti katsoen Al Qaedaa ei siis ole olemassakaan. Edes naapurivaltio Pakistanista ei löydy Al Qaedaa.

Terrorismin vastainen sota silmänlumetta

Jos seuraamme päättelyketjua loogiseen loppuunsa, on selvää että nuoret saksalaiset sotilaat ja muiden NATO-liittolaisten joukot eivät ole Afganistanissa taistelemassa ainakaan sotaa terrorismia vastaan. Ne ovat siellä suojelemassa öljy-yhtiöiden, pankkiirien ja muiden intressipiirien etua ja varmistamassa, että huumerahat päätyvät edellä mainituille tahoille.

Sopivasti unohdetaan myös se, että Al Qaedaa ei ollut olemassakaan ennen kuin Ronald Reaganin presidenttikaudella CIAn silloinen päällikkö Bill Casey sen loi.

Afganistanin sodan sotilaat kuolevat heroiinin tuotannon jatkuvuuden puolesta.

Vapaasti kääntänyt Riikka Söyring

Kuka?

F. William Engdahl

• Engdahl on saksalais-amerikkalainen vapaa toimittaja, historian ja talouden tutkija ja talousanalyytikko.

• Engdahl on julkaissut lukuisia artikkeleita ja kirjoja maailman geopoliittisista, taloudellisista ja energiaan liittyvistä aiheista. Hänen on kirjoittanut muun muassa öljyn merkityksestä teoksessa Century of War: Anglo-American Oil Politics (2004).

• Engdahl toimii vakituisena avustajana amerikkalaisessa globalisaation tutkimuskeskuksessa, The Centre for Reseach on Globalization. www.globalresearch.ca.

Lue lisää: Kommentti: Yhdysvallat ja Israel suurimmat uhkat

Tulosta Artikkeli Tulosta Artikkeli

Yksi kommenti

  1. ja miten kävikään

    eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Tiedetty ja pitkään mikä Iraqin sodan takana on joten miten Afganistan osalta muuksi muuttuisi?

    (0)(1)

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei tulla julkaisemaan.Pakolliset kentät on merkitty *

*