Lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon, sanoo tanskalainen professori Peter C. Gøtzsche [1]. Gøtzschen mukaan lääketeollisuuden liiketoimintamalli muistuttaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Lääketeollisuuden kliiniset kokeet ovat tieteeksi naamioitua markkinointia, uusia lääkkeitä ei tutkita riittävän hyvin ja lääkevalvonta katsoo kaikkia läpi sormien.
Sain lahjaksi Gøtzschen kirjan Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus autistisen pojan perheeltä, jonka tukena olen ollut jo vuosia. Olkoon pojan nimi tässä kirjoituksessa Antti. Antin perhe on saanut kokea järkyttävällä tavalla lääketeollisuuden markkinavoimien merkityksen, kun heidän autistinen poika on ollut eri hoitokodeissa. Pääpaino hoidosta on aina keskittynyt lääkkeisiin.
Olen seurannut jo useita vuosikymmeniä lääketeollisuuden yhä röyhkeämmäksi käynyttä toimintaa. Vaikka olin itse hyvin perillä lääketeollisuuden toimintatavoista ja lääkkeiden peitellyistä sivuvaikutuksista, niin kyllä Gøtzschen kirja silti järkytti.
Lääketehdas AstraZeneca maksoi 520 miljoonan dollarin sakot 2010 Seroguelin (ketipinor) lääkkeen väärästä markkinoinnista ja lääkärien voitelusta. Novartis maksoi sakkoja 423 miljoonaa dollaria vuonna 2010 Trileptalin (okskarbatsepiini) laittomasta markkinoinnista mm. psyyke- ja kipulääkkeenä. Johnson & Johnson sai yli 1,1 miljardin sakot 2012 salatessaan mm. psykoosilääke Risperdaliin (risperidoni) hengenvaaralliset sivuvaikutukset. Eli Lilly maksoi sakkoja yli 1,4 miljardia 2009 Zyprexan (olanzapiini) laittomasta markkinoinnista mm. lapsille ja vanhuksille. Gøtzsche sanoo kirjassaan, että ainakin 200 000 ihmistä on kuollut Zyprexa-lääkkeen seurauksena.
Hyvin ovat lääketehtaat markkinoineet ko. lääkkeet myös Suomeen. Antti on syönyt kaikkia näitä lääkkeitä ja vielä paljon muita. Antille lääkkeistä on ollut pelkkää haittaa. Gøtzsche sanoo: ”Ne jotka kääntävät kirjalle selkänsä, saattavat menettää tilaisuuden ymmärtää jotain tärkeää maailmasta – ja järkyttyä.”
Gøtzschen kirja paljastaa mm. mielialalääkkeiden peitellyt sivuvaikutukset. Ainakin kolme yhtiötä GSK, Lilly ja Pfizer, lisäsivät väärin perustein itsemurha- ja itsemurhayritystapauksia kokeidensa lumeryhmään. Eräs paroksetiinia syönyt mies oli murhannut vaimonsa, tyttärensä ja tyttärentyttärensä ja tehnyt sitten itsemurhan, mutta GSK puolustautui sanomalla, etteivät sen lääkekokeet osoittaneet paroksetiinin lisäävän itsemurhariskiä.
Nuorten miesten hirmuteot
Saamme kuulla uutisista tämän tuosta mm. nuorten miesten järkyttävistä henkirikoksista, joille ei näyttäisi olevan mitään järjellistä selitystä. Kun tapauksia tarkastelee lähemmin, niin lähes aina rikosten taustalla paljastuu mieliala- ja masennuslääkkeiden käyttöä. On päivän selvää, että masentunut ihminen ei lähde tappamaan muita vaan on lähes toimintakyvytön ja eristäytynyt.
Henkilöt, jotka saavat lääkkeistä sivuvaikutuksena hallitsematonta aggressiivisuutta, saattavat kärsiä maksan huonosta metaboliasta, jolloin lääkeaineet voivat aiheuttaa arvaamattomia vaikutuksia. Silloin sopii kysyä, kenen on vastuu näistä hirmuteoista, kun lääkkeitä määrätään kevein perustein markkinamielessä?
Myytkö lapsesi 120 eurolla?
Iso järkytys tuli muutama viikko sitten, kun luin, että pienten lasten vanhemmille aletaan maksaa 120 euron korvausta, jos he antavat lapsensa koekaniineiksi rokotekokeiluun. Ihmetyttää syvästi, eikö lapsiasiavaltuutetun pitäisi puuttua tällaiseen kaupantekoon. On enemmän kuin todennäköistä, että vähävaraisten lapset joutuvat helpommin myydyiksi lääketeollisuuden palvelukseen.
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus voi alueellisen eettisen toimikunnan puheenjohtajan mukaan jatkaa 120 euron korvauksen maksamista vanhemmille lastensa tuomisesta rokotetutkimukseen. Gøtzsche vahvistaa kirjassaan juuri tällaisen lääketeollisuuden ja viranomaisten yhteistoiminnan lääketeollisuuden etujen ajajana.
Merja Lindström